maanantai 15. syyskuuta 2014

Säästämisestä

image

Mua pyydettiin Aktian nuorisokampanjaan liittyen kirjoittamaan teille postaus säästämisestä näin bloggaajan ja opiskelijan näkökulmasta. Tästä tulee ihan mielenkiintoista, sillä harvemmin sitä tulee kirjoitettua mistään raha-asioista täällä blogissa - vaikka Suomen suosituimpien bloggaajien tienestejä kyllä puidaan yötä päivää keskustelupalstoilla, haha.

Mulla on sinänsä ollut aina ihan mukavasti raha-asiat, sillä aloitin töiden tekemisen yläasteella 15-vuotiaana. Laitoin tämän loistokkaan alusvaatemyyjän uran käyntiin jo silloin, eli kohta tulee seitsemän vuotta tätä hommaa täyteen. Koska asuin tuolloin ja lukion ajan vielä kotona Rovaniemellä, mun oli helppo laittaa palkasta rahaa syrjään ja pystyin esimerkiksi käymään tyttöjen kanssa ulkomailla omilla rahoilla. Nyt kun oon muuttanut Ouluun omilleni, säästäminen on vähän vaikeampaa: opintotuet ja palkka menee helposti kuukauden aikana elämiseen, pakollisiin kuluihin, laskuihin ja pikku shoppailuihin.

Toki säästäminen onnistuisi pienellä pihistämisellä nykyisessäkin tilanteessa, mutta toisaalta sellaiset arjen pienet luksukset on mulle tärkeitä. Onhan se kiva ostaa välillä uusi paita, syödä ravintolassa, käydä leffassa ja tehdä pieni reissu Helsinkiin tai Rovaniemelle. Tällä hetkellä suurimmat syyt säästöpossun lihotuskuurille olisivat varmaan ulkomaanreissu tai uuden kameran ostaminen. Itse asiassa just tänään katsoin vähän järkkäreiden hintoja netistä ja laskeskelin, kuinka paljon tuosta mun nykyisestä Canonista voisi pyytää. Parempaa kameraahan mie "tarvitsisin" bloggaamisen takia: koska oon taas niin innostunut tästä hommasta, hienommat ja parempilaatuiset kuvat helpottaisivat työntekoa ja innostaisivat entistä enemmän postaamaan ja olemaan aktiivinen. Oon kuitenkin vähän huono tekemään tuollaisia isoja hankintoja, ja uuden puhelimen ostaminenkin on ollut harkinnassa varmaan vuoden verran - "Ihan sama kuinka hajalla se on, toimiipahan vielä kuitenkin". Että saa nähdä miten tässä käy!

Bloggaamisen kautta on toisaalta tullut myös säästettyä joissain asioissa. Yhteistyöthän ovat yleensä sellaisia, että yritys tarjoaa tuotteen tai palvelun ilmaiseksi postausta eli mainontaa vastaan. Säästäminen riippuu kuitenkin vähän siitä, olisiko tuo blogin piikkiin saatu asia ollut mulla ostettavana tai maksettavana joka tapauksessa. Esimerkiksi jotkut meikit ovat sellaisia, joita mulla ei tulisi hankittua muutenkaan, joidenkin kohdalla taas mie oikeastikin säästän sen kympin, mutta annan vastineeksi aikaa ja vaivaa postauksen tekemiseen. Puolensa kummallakin!

Yksi asia, jossa suorastaan rakastan säästää, on selvästi S-kauppojen Rainbow-tuotteet, haha. Välttelen intohimoisesti merkkituotteiden ostamista ja Rainbow-tuotteiden valitseminen tapahtuu kuin itsestään. Oon myös kova opiskelijakortin vilauttelija, mutta yllättävän monesta paikasta kyllä saa opiskelija-alennusta. Esimerkiksi Subwayssa! Sain ihan vasta tietää. Nuo tuollaiset säälittävät pikku säästöt on tosin vähän typeriä, sillä ainakin mun kohdalla parin euron alennus on pientä verrattuna siihen, kuinka paljon enemmän tilillä näkyisi esimerkiksi viikonlopun jäljiltä rahaa, jos jättäisi sen perinteisen baarikierroksen välistä. Mutta niistä pikkuisista tulee hyvä mieli.

Tällaisia juttuja tuli näin äkkiseltään mieleen aiheeseen liittyen! Saa heittää kommenttia :)





sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Linkitä blogisi

image

Joku pyysi multa loppukesästä kommenteissa tätä, joten nyt kun kysymyspostaus-urakka on ohi, on aika pistää linkitä blogisi -hässäkkä käyntiin! Eli ei muuta kuin laittamaan omaa blogia kommenttiboxiin. Mie käyn teän sivuja läpi ja valitsen omia lemppareita, joita esittelen myöhemmin postauksissa. Mulla ei ole mitään kriteerejä sille, ketkä saa osallistua; ei siis ole väliä, onko aihealueena life style vai ruoka, tai onko sulla lukijoita kymmenen vai tuhat. Kaikki mukaan vaan :) Ajattelin tehdä useamman lempparilistan, että saadaan mahdollisimman monta kivaa blogia näytille - tällaiset jutut voi kuitenkin merkitä yllättävän paljon bloggaajalle, sillä esimerkiksi mun blogi sai alkusysäyksensä Laura Heijan linkitä blogisi -postauksen kautta.

Toivottavasti saadaan mahdollisimman paljon porukkaa mukaan! Saa vinkata kaverillekin :) Osallistumisaikaa ei ole rajattu, mutta koitan saada ensimmäiset blogiesittelyt julkaisuun parin viikon päästä. Myöhemmät tulee sitten ripotellen tässä syksyn ja alkutalven aikana. Ja nyt ei muuta kuin linkittämään!

perjantai 12. syyskuuta 2014

Vastaukset kysymyspostaukseen, osa 3

image

Lempipaikkasi Oulussa?
Tarkoitetaanko jotain kauppaa vai paikkaa vai kaupunginosaa? Torinranta on kesäisin kiva, talvella ja jouluna keskustassa on kiva tunnelma :) Nallisport on tavallaan lemppari myös, sillä siellä tuli oltua niin usein nuorempana, kun pelasin tennistä ja käytiin Oulussa kisareissuilla.

Lempipaikkasi Rovaniemellä?
Vennivaarasta tykkäsin. Ja Kauppayhtiöstä ja Valdemarin rannasta ja Revontulen vanhasta Kuntokarusellista eli Palestrasta.

Onko sulla usein koti-ikävä?
Nykyiseen kotiin vai Rovaniemelle? Rovaniemelle silleen tasaisin väliajoin ikävä, sitten pitää päästä porukoille viikonlopuksi tuttuihin maisemiin.

Mitkä on sun lempi ravintolat/kahvilat Oulussa/Helsingissä/jossain muualla?
Oulussa varmaankin Bisketti, Kauppuri5, Cafe Lilja, Fitwok, Olivia, Tuba ja Pannu. Helsingissä en tiiä monia, mutta Teatteri, Factory, Morrisons Pizzeria & Spagetteria ja Cafe Bar 9 esimerkiksi oli kivoja.

Tykkäätkö Zeppeliinistä?
No onhan se ok. Ei mikään maailman viihtyisin ostoskeskus kuitenkaan, haha.

Paras kauppa Zeppeliinistä?
Tykkään Cubuksesta!

Ostatko Changelta alusvaatteita kun oot siel töissä? :)
Jotain joo :)

Piristääkö kivat alusvaatteet päivää, vai koetko, että alusvaatteet ei vaikuta suhun mitenkään?
Tukevat ja istuvat pitää olla! Inhoan huonolaatuisia tai väärän kokoisia liivejä, pitää olla koko ajan nykimässä olkaimia ja saumat kutittaa.

Oletko käynyt Zeppelinin Rio Bravossa? Jos olet niin mitä tykkäsit?
En itse asiassa oo, mutta kaikki tutut on haukkuneet sitä - oon ihan oikeasti kuullut pelkkää huonoa palautetta :D

Millainen oli kuvitelmasi Oulusta?
Ajattelin, että tämä on kiva kaupunki ja mukavan iso verrattuna Rovaniemeen.

Millaisen ensivaikutelman sait Oulusta ja oululaisista?
Että muka hirveän iso paikka, oltiin Maijan kanssa ihan hukassa ekat puoli vuotta. Ja että oululaiset on mukavia. Ja täällä on mukavan paljon kahviloita ja kaikenlaista tarjontaa tapahtumien saralla.

Onko käsityksesi Oulusta muuttunut?
Täällä on ehkä vähän pienemmät piirit kuin mitä luulin joskus. Mutta kodilta tuntuu :)

Asuisitko mieluummin Helsingissä kuin Oulussa?
Tällä hetkellä Oulussa, mutta kyllähän sitä Helsinkiäkin voisi joskus tulevaisuudessa kokeilla hetken aikaa.

Mitä ikävöit Rollosta?
Perhettä. Wingstonia. Lukioaikoja. Muutenkin vanhoja aikoja :)

Osaisitko kuvitella asuvasi etelä-suomessa?
Kyllä kai! Mutta ei oo mikään hirveä hinku sinne.

Missä baareissa tykkäät käydä Oulussa?
Voi ei, mie oon aina Kaarlessa... Pitäisi joskus käydä muuallakin, haha. Apollossa on kiva tanssia! Tai siis mahtuu ylipäätään tanssimaan.

Mitä vinkkejä antaisit Rovaniemelle muuttavalle opiskelijalle?
Ole aktiivinen ja tutustu ihmisiin, sillä talvella voi olla aika tylsää jos ei ole porukkaa kenen kansa touhuta kaikkea. Ja testaa 21:n suolaiset vohveliannokset :) En tiiä Rovaniemestä opiskelijakaupunkina oikein mitään, se on mulle sellainen junnuvuosien paikka.

Mitä vinkkejä antaisit Ouluun muuttavalle opiskelijalle?
Samat kuin yllä, mutta testaa Nelivitosen eli 45 Specialin mahtava Fajitas Friday. Joka perjantaina hullun halvalla hullun hyvä buffet. Niin ja nauti, Oulu on kiva paikka ja ainakin mie tykkään tästä opiskelijakaupunkina :)

Miten saada ystäviä Oulussa, kun ei ole palijasjalakanen?
Yliopiston kautta saa kyllä varmasti tosi paljon uusia kavereita, jos jaksaa osallistua tapahtumiin ja menee rohkeasti mukaan kaikkeen. Baarissakin voi totta kai tutustua, mutta mun mielestä esimerkiksi salilla on helpompi jutella samanoloisten ihmisten kanssa treenin jälkeen tai ryhmäliikuntatunnilla, jos sattuu olemaan vierekkäiset paikat. Siis kun on paljon tuollaisia pikku kohtaamisia, niin todennäköisesti edes jollain kerralla sattuu oikea ihminen kohdalle ja klikkaa :) Kuulosti kyllä nyt seurustelukumppanin metsästykseltä eikä ystävien etsimiseltä, haha. Mie itse oon tutustunut täällä ihmisiin aika paljon joko tuttujen (eli kun jonkun tapaa, tutustuu sitä kautta myös sen kavereihin jne.) tai blogin kautta, mutta mulla nyt on ollut helppo tilanne, kun sain niitä vanhojakin kavereita tänne Rovaniemeltä mukaan.

Pelottaako sinua kun olet yksin kotona/illalla kaupungissa?
Vähän, mutta on Oulu aika turvallinen paikka. Ja joo siis kotona pelottaa pimeän aikaan, varsinkin jos oon vasta katsonut jonkun "pelottavan" leffan tai telkkarissa pyörii joku vähänkin jännittävä sarja, kuten joku ihan perus murhanselvittämisraina. Kannattaa pelätä pimeää vielä tämänkin ikäisenä!

Mikä on parasta Oulussa?
Tämä on just sopivan kokoinen paikka. Ei käy aika tylsäksi ja riittää tekemistä varsinkin kesällä. On monta eri liikuntakeskusta, monta baaria, paljon ravintoloita ja tietenkin paljon ihmisiäkin - jos verrataan taas Rovaniemeen. Tykkään tietenkin Oulusta myös siksi, että tämä oli vähän sellainen uuden alku ja eka askel siihen omaan elämään, kun muutti tänne itsekseen vanhempien luota. 

Mikä on parasta thaimaalaista ruokaa jota Oulussa saa ja mistä sitä saa?
Mie oon käynyt vaan Phuketissa siinä Kaarlen alapuolella. Tosi hyvää ja halpaa ruokaa, mie suosittelen kokeilemaan! Täällä on vissiin Phuketin lisäksi pari muutakin ravintolaa, mutten oo tosiaan käynyt niissä vielä.

Monestiko olet käynyt Thaimaassa?
En tiiä yhtään! Kohta varmaan lähemmäs 10 kertaa.

image

Haluaisitko lähteä sinne nyt?
Haluaisin, tosi paljon.

Mitkä asiat on Thaimaassa parasta?
Sukulaisten näkeminen ja se, kun saa puhua thaita. Halvat hinnat - ja se ruoka!

Miten pidät sun thaikielen taitoa yllä?
Äitin kanssa jutskailen :) Mutta aina se ruostuu, kun ei oo käynyt Thaimaassa pitkään aikaan.

Onko sukulaistesi buddhalaisuus vaikuttanut elämääsi?
On se vähän, tai lähinnä äitin buddhalaisuus. Jotkut aatteet ja tavat on jääneet mun päähän jo pienestä pitäen. Mie myös osoitan kunnioitusta buddhalaisia tapoja kohtaan kun oon Thaimaassa, eli kumartelen ja "rukoilen" sun muuta, jos tilanne vaatii. Muutenkin kaikenlainen mielenosoittaminen on musta vähän typerää uskontoihin ja samalla kulttuureihin liittyen; pitää pystyä olemaan joustava, vaikkei itse uskoisikaan.

Oletko uskonnollinen?
En oikeastaan, mutta oon sellaisen hyväntahtoisen uskonnollisuuden kannattaja. Ei haittaa vaikka olisi vähän höpöhöpöäkin mukana, kunhan uskosta seuraa hyviä tekoja ja hyviä asioita. Mutta sellaiset uskonnot, joiden takia jotkut kärsii tai joissa todellisuudentaju katoaa - en tykkää. Mie myös kannatan perinteitä ja musta on hyvä asia, että kirkko on olemassa Suomessa, kunhan se mukautuu nykyaikaan ja muokkaa toimintaansa niin, että se vastaa nykyihmisen tarpeita ja elämää.

Uskotko jumalaan?
En oikein tiiä. Tällä hetkellä tuntuu vieläkin että en. Mutta olisi ihan mukavaa uskoakin.

Kävitkö rippikoulun?
Kävin joo. Olisi tosin siistiä käydä Thaimaassakin joku leirin tai kurssin tapainen, jossa voisi oppia taas buddhalaisuudesta enemmän ja syventyä meditoimaan edes muutamaksi päiväksi.

Mistä päin Thaimaata sun suku on?
Chon Burin alueelta, se on lähellä Bangkokia ja Pattayaa.

Missä ulkomailla oot käyny?
Thaimaa, Kiina, Englanti, Ranska, Ruotsi, Saksa, Belgia, Hollanti, Portugali, Turkki, Kreikka, Kypros...

Mikä maista paras ja miksi?
Edellisistä? Vaikea sanoa kun nuo on niin erilaisia! 

Mikä oli reissuna kivoin?
Kypros ja Agia Napa oli aika ikimuistoinen, vai mitä sanoo meän tytöt? Haha. Saksassakin oli kivaa, koska oltiin street-tanssin MM-kisoissa ja siellä oli niin jännää kilpailla ja hengailla. Ja viime kesän Turkin reissu oli myös ihana.

Minne maahan voisit kuvitella muuttavasi?
Belgia oli tosi kiva. Ja periaatteessa Thaimaahan, vaikka se onkin melkein liian erilainen kuin Suomi.


Siinä on sitten viimeisetkin vastaukset! Ketkä jaksoi lukea kokonaan? Toivottavasti tykkäsitte selailla näitä ja kiitos kaikille kysymyksistä - näitä oli aika mukavasti :D

torstai 11. syyskuuta 2014

Inspiraatiota treenaamiseen ja rappion selättämiseen

image

Ylihuomenna eli lauantaina 13.9. on the päivä: Oulun SuperParkissa järjestetään NRJ Workout Oulu -treenitapahtuma, johon mie osallistun blogiyhteistyön kautta. Tätä on kyllä odotettu, viime keväästä lähtien :) Mutta voi ei, tämä tyttöhän ei oo tosiaan selkävaivojen takia liikkunut melkein kuukauteen edellistä viikkoa lukuunottamatta, ja viime viikollakin paikat meni ihan jumiin pelkästä painojen katsomisesta. Nyt on vähän jännä päällä, sillä jos mun jalkalihakset oli kipeät pelkästä puolen tunnin lenkistä, kuinkakohan rikki mie tuun olemaan sunnuntaina kaikkien lauantain treenien jälkeen? Tai miten mie edes jaksan niillä tunneilla, kun Vulcanalia-opiskelijajuhlissa meni kuitenkin aika lujaa - ei tullut tappodarra, muttei toisaalta mikään syntymädarrakaan...

Mie osallistun lauantaina luultavasti "vaan" BodyCombattiin, BodySteppiin ja Astetta kovempi treeni -tunnille, sillä mun selkä ei taida vielä kestää esimerkiksi Pumpin kyykkyjä tai maastavetoja. Sunnuntaina olisi tarkoitus käydä Oulu Workoutin rannekkeella Hukan palautuspäivässä venyttelytunnilla, mutta saa nähdä taipuuko sitä yhtään mihinkään. Oon pelonsekaisista tunnelmista huolimatta innoissaan viikonlopusta ja lupaan ottaa teille paljon kuvia meän meiningeistä - niin ja SuperParkista, jossa monet ei varmaan vielä oo edes käyneet! Jos tämä tapahtuma ei selätä ja runttaa maahan tätä rappiota, niin ei sitten mikään.

Sain mun vakkari yhteistyökumppanilta eli Tritaniumilta uudet housut testiin, ja ajattelin luonnollisesti kokeilla niitä heti lauantaina. Kyseessä on vasta julkaistu Tritanium eXperience -mallisto, ja mie valitsin keltaiset Urban treenihousut. Näiden pitäisi olla ihan huippupökät kaikenlaiseen liikuntaan - kerron mun mielipiteen sitten muutamien käyttökertojen jälkeen :) Tuossa kuvassa näkyy muuten myös mun H&M:n urheilurintsikat, jotka on musta niiiin hienot! Tuo selkäosa ja värit, mmm.

Onko jotkut teistä tulossa tuonne Oulu Workoutiin? Tai löytyykö sieltä sellaisia, jotka on jo käyneet tapahtumassa? Mitä mieltä olitte? Mulla on tällä hetkellä kovassa harkinnassa, pitäiskö ostaa sieltä 15 euron tarjouksesta Protein Pudding -säkki - niin ja jotain evästäkin pitää varmaan ottaa mukaan päiväksi. Me fiilisteltiin jo Maijan kanssa eilen Asteen nostalgisia, vanhoja biisejä, joten se homma on pois alta! Astehan esiintyy silloin lauantain viimeisellä tunnilla lavalla ohjaajien kanssa, huippua :D Mua saa tietenkin tulla moikkaamaan sitten lauantaina, jos sattuu törmäämään :)

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Syksyn ekat asukuvat

imageimageidimage

Kylläpä huomaa mikä vuodenaika nyt on: päällä pelkkää mustaa ja viininpunaista! Nyt on vaan vielä ärsyttävän lämmin, tai ainakin mun on ollut vähän hankala pukeutua viime päivinä. Aamulla kylmissään räkä poskella, päivällä ei voi pyöräillä takki päällä ilman että hikoilee. Aina valuu naamasta jotakin. Viehättävää :)

Eilisen ratkaisu oli kerrospukeutuminen, eli ohut tikkikuvioinen takki alle ja nahkaliivi lämmittämään siihen päälle. Tuo takintapainen on ostettu Seppälän poistomyymälästä (vai mikä se on, Oulun Seppälän yläkerrasta joka tapauksessa), ja tykkään tosi paljon noista pikku ruuduista. Huivikin on ostettu BikBokin alesta vitosella, ja se on ihanan iso: syksyllä on parasta vetää lakanaa muistuttava jättihuivi kymmenen kertaa kaulan ympärille ja hautautua sinne niskatuen alle piiloon. Mulla oli muuten ekaa kertaa tosi pitkään aikaan eye lineria silmissä! Mutta vaan silmänurkissa, josta vedin rajauksen ihan vähän yli silmänurkan. Mitä mieltä ootte? Mie jotenkin tykästyin tuohon, saa silmät näyttämään pikkuisen isommilta. Ehkä. Syksyn tullen oon myös huomannut, että haikailen salaa ripsienpidennysten perään. Mullahan on ollut ne viime vuonna blogiyhteistyönä, mutta nyt oon ollut omilla ripsillä koko tämän vuoden. Toisaalta ne pidennykset on aina vähän tiellä ja mulla välillä ärsytti varoa niitä koko ajan, että ehkä parempi näin!

Oon nyt ollut jo parina päivinä yliopistolla ja luennoilla, mutta jutskailen tarkemmin kuulumisista seuraavassa postauksessa. Sanon vaan sen, että yliopiston karkkipäivät on niin parhaita! Eli kun järjestöt ja yritykset pystyttää Aulaan omat pisteet herkkukippoineen, haha. Se ei taas ollut niin parasta, kun äsken tässä koneella istuessa tajusin koskettavani hyvin kiusallisesti seinämän takana toisella koneella istuvan miehen jalkaa. Niin ja hei, iso kiitos taas Tiinalle näistä kuvista <3

Vastaukset kysymyspostaukseen, osa 2

image

Miten nykyään urheilet?
Tällä hetkellä käyn vaan kaupungin kuntosaleilla, koska mulla ei nyt viime kesänä ollut jäsenyyttä mihinkään liikuntakeskukseen. Mutta kohta varmaan pitää päästä jumppaileenkin!

Millasta on sun salitreenaus?
Tehotonta :D No ei... En mie tiiä, teen pari erilaista liikettä per lihasryhmä ja kolmen raskaamman sarjan jälkeen pumppaavia toistoja pienemmillä painoilla. Mulla ei ole niin sellaista rutiinia tuossa hommassa, koska oon käynyt salilla aika satunnaisesti viime vuosina enkä ole noudattanut tiettyä ohjelmaa.

Teetkö enemmän aerobisia vai painoilla, ja jos painoilla niin vapailla vai koneilla?
Salilla painoilla, ja ehkä yhtä paljon vapailla ja koneilla! Oon vähän arka kokeilemaan uusia laitteita, pelkään että menen siihen enkä osaakaan käyttää (pari kertaa pitänyt kävellä nöyränä pois...)

Mitä kuuluu yleensä sun perus ruokaostoksiin?
Raejuusto, avokado ja maissi on tosi perus :D Ja mango-jogurtit tai rahkaa. Ostan myös kaupasta yleensä aina yhden suklaapatukan ja syön sen heti...

Lasketko kaloreita ees summittaisesti?
Noo kyllä mie arkisin saatan silleen suunnilleen miettiä.

Teetkö joskus ruokavalintoja kalorimäärien perusteella?
Teen kai, mutta en mitenkään aina. Riippuu tuotteesta! Tai jos pitää valita kevytjäätelön ja normijäätelön välillä niin otan aina sen kunnon version, mutta raejuusto ja maito ehkä nykyään rasvattomana.

Mitä kosmetiikkaa käytät sporttaillessa ja sen jälkeen?
Jos on vanhat meikit kasvoilla, annan niiden olla treenin ajan ja pesen suihkussa sitten jälkeenpäin. Jos menen vaikka heti aamulla salille niin laitan korkeintaan kulmakynää, en muuta meikkiä.

Oletko kiinnostunut ruokavillityksistä kuten superfoodit?
No en hirveän kiinnostunut, talvisin ehkä enemmän kun jaksaa panostaa syömisen terveellisyyteen. (Kesällä vaan kaljaa ja roskaruokaa, haha.) On se ihan hauskaa välillä ottaa selvää tuollaisista jutuista ja hifistellä :)

Mitä otat Subissa sun patonkiin jos käyt siellä?
Tonnikala tai kana teryaki varmaankin, salaatti tomaatti kurkku paprika ja paljon oliiveja!

Tykkäätkö juoda limsoja?
Tykkään mie.

Normi kokis, zero vai light? Mitä eroa Coca Cola zerolla ja lightilla ees on? :D
Mieluiten Rainbown Cola light! Ihan mun lemppari, ollut jo monta vuotta. On Zeron ja Lightin välillä mun mielestä ihan sellainen pieni ero!

Mitä tykkäät tupakasta?
Pitäisi kieltää koko maasta... Olisi niin paljon helpompaa olla polttamatta!

Paras alkoholijuoma?
Perus Crowmoor, Magners, Jekku-Battery, valkovenäläinen, punkku-Cola...

Mikä on sun bravuuri keittiössä?
Mie tykkään itse tehdä hunajassa paistettuja juureksia, mutta ei sitä varmaan voi bravuuriksi kutsua.

Mikä on sun lempihedelmä?
Thaimaassa rakastan ihan tuoretta ananasta ja mangoa. Suomessa banaani on aika perus?

Voisitko ruveta kasvissyöjäksi?
Haluaisin oikeasti, mutta en usko että saisin ihan kokonaan karsittua lihaa pois. Oon kuitenkin tässä suunnitellut vähentäväni lihan ostamista ja opetellut kokeilemaan kasvisruokaa erityisesti ravintoloissa.

Pidätkö falafel-pihveistä?
Falafel-pyörykät oli ainakin aivan taivaallisia Helsingin Fafa'sissa.

Tykkäätkö perusruoista, esim. makkarakeitto, makaronilaatikko?
Tykkään, en oo yhtään nirso! Pinaattikeitot ja maksalaatikot ja kaikki menee.

Pahin maistamasi asia/ruoka?
Thaimaassa on sellainen tosi voimakkaasti haiseva hedelmä nimeltä durian (mie tosin lausuisin sen thaiksi thulien), josta saa esimerkiksi tosi hyviä sipsejä. Mutta sitä voidaan kuivattaa myös sellaiseksi imeläksi ja tahmeaksi versioksi - vitsi kun en osaa selittää, mutta siis se oli niin järkyttävän pahaa, että oli pakko sylkäistä pois kun maistoin.

Paras makukokemus?
Majoneesi pizzan päällä...

Tykkäätkö maistaa uusia makuja vai valitsetko mieluummin sen tutun hyvän?
Nykyään tykkään! Ennen menin aina vakkareilla.

Syötkö terveellisesti?
Kesällä en todellakaan. Talvella vähän terveellisemmin, kun treenaa ja pitää jaksaa painaa arjessa ja talven pimeydessä. Viime keväänä normi aamupala oli usein smoothie, lounaaksi salaattia ja leipää, sitten hedelmä tai rahka ennen jumppaa jne.

Mistä ostat yleensä urheiluvaatteesi?
Gina Tricot, H&M ja Niken vaatteet varmaan Stadiumista.

Jos pitäisi valita niin valitsisitko loppuelämäsi ajaksi käyttöön...
...tennareita vai "asiallisempia" nilkkureita/korkkareita/balleriinoja yms kenkiä?
Tennarit!

...vain pohjameikkiä vai muuta meikkiä ilman pohjia?
Kulmat ja ripsiväri ehkä.

...asuisit samassa kämpässä vai joutuisit muuttamaan joka vuosi uudelleen?
Haha ai samassa kämpässä kuin nyt? Mieluummin muuttaisin varmaan!

...pitsa tai hampparit?
Apua? Ehkä hampparit, niistä saa freshinkin version.

...musiikki vai tv/elokuvat?
Musiikki varmaan.

...aina bad hair day vai bad face day?
Haha :D Naama tärkeämpi!

...korvikset vai rannekorut?
Korvikset, vaikken kyllä käytä niitä kovin usein.

Jos saisit pukeutua loppuelämäsi ajan vain yhteen vaatteeseen, mikä se olisi?
Tennarit, jotkut joustavat farkut ja vähän löysä pitkähihainen paita varmaankin.

Lempimeikkisi?
Ei ole mitään ihan ykköstä :) Pohjameikit vaihtelee, samoin ripsiväri ja kulmakynä. Tykkään laittaa ihan vähän vaaleanpunaista poskipunaa ja silmämeikeissä kullan sekä ruskean sävyt on mun lemppareita.

Miksi aloitit bloggailun?
Mulla oli ensinnäkin välivuosi alkamassa eli paljon aikaa. Lueskelin NFV:ä ja mietin, että olispa ihana tuollainen oma sivu, oma paikka jossa voisi jakaa kuvia ja ajatuksia. Tietenkin haaveilin salaa siitä, että blogilla olisi joskus niitä lukijoitakin - mutta enpä tietenkään olisi ikinä osannut tällaista monen tuhannen seuraajakuntaa kuvitella.

Katotko kenenkään Youtube-vlogia? Jos katot niin kenen?
Ennen katsoin enemmän! Silloin ruudussa pyöri esimerkiksi Jenna Marbles, Tyler Oakly, danisnotonfire, Timothy DeLaGhetto, Troye Sivan, Jack & Finn...

Ootko Facebookissa?
Oonhan mie :)

Suosikkiblogisi?
Harmittaa vastata tähän, koska esimerkiksi Essin Pure and simple -blogi, Senjan Olemassaolosta ja Ella T oli tosi ihania. Mutta Essi ja Senja on siis lopettaneet - toivottavasti Ella jatkaa tauon jälkeen <3 Harmittaa aina kun tällaiset erilaiset, kauniit ja syvällisetkin blogit katoaa, mutta kyllähän sen ymmärtää. Nykyinen blogimaailma on mitä on.

Parhaat ja huonoimmat asiat bloggailussa?
Yksi parhaista puolista on tunne siitä, että saa jotain aikaiseksi. On ensinnäkin saanut luotua sen oman blogin tyylineen ja tunnelmineen, sekä sitten aina ne yksittäiset postaukset, joiden julkaisun jälkeen tulee aina tyytyväinen olo. Lisäksi on ihanaa kuulla, että blogi on vaikuttanut jonkun elämään tai piristänyt olemassaolollaan edes vähän. Tykkään myös siitä, kun saa kirjoittaa - niin ja kokea kaikkea! Herranjestas mitä kaikkea hyvää tämän blogin kautta on tullut kolmen vuoden aikana: kokemuksia, uusia ihmisiä, mahtavia herkkuaterioita, tapahtumia, lukijoiden tuki kommenteissa ja tavatessa... Ihan hulluna asioita, joita mie en olisi ikinä kokenut ilman Starry eyesia. Huonoin puoli on ehdottomasti se, että saa kokea myös niitä kamalia juttuja, joita ei tulisi koettua ilman blogia. Ei blogiton ihminen tule luultavasti lukemaan itsestään juoruja jostain keskustelupalstalta. Huonoihin puoliin lukeutuu myös stressi ja paineet, mie kuitenkin haluaisin bloggaamisen olevan hyvää ja aktiivista. Mutta tällä hetkellä enemmän hyvää kuin huonoa :)


Ps. Illalla tulee luultavasti vielä asupostaus, jos vaan maltan tehdä sen Vulcanalia-fiiliksissä! Viimeiset vastaukset eli osa 3 tulee viimeistään viikonloppuna, jolloin laitetaan myös käyntiin Footwayn lahjakorttiarvonta. Eli kaikkea jännää luvassa!

tiistai 9. syyskuuta 2014

Vastaukset kysymyspostaukseen, osa 1

image

Mitä sulle oikeasti kuuluu?
Oikeasti? Hyvää. Oon aika onnellinen tyty loppujen lopuksi. Vaikka välillä tulee alakuloisia jaksoja, tuntuu että oon eri ihminen kuin pari vuotta sitten. Oulu tuntuu kodilta. Musta on kivaa asua Maijan kanssa ja meän tytöt tekee mut onnelliseksi. Oon myös aika rakastunut. Tulevaisuudessa on kivoja juttuja joita odottaa, mutta myös nykyhetki ja arki on mukavaa :)

Minkä pituinen olet?
162 cm.

Mikä päivä sinulla on synttärit?
16.10.

Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla?
Mie oon varmaankin pohdiskeleva, tunteensa ulospäin näyttävä ja hassu.

Pyydä jotain läheistäsi kuvailemaan sua myös kolmella adjektiivilla?
Poikaystävä sanoi kauniiksi, huomaavaiseksi ja huumorintajuiseksi.

Lempiruokasi?
Thaimaalainen tom kha -keitto, jouluruoat ja grilliruoat ja salaatit ja roskaruoat ja...
Koetko olevasi parempi versio itsestäsi, kuin vuosi sitten?
Hmmm. Siis henkisesti? Ehkä vähän joo.

Onko sinulla mitään erikoista tapaa?
Mie pidän pyöräillessä tangosta kiinni niin, että peukun lisäksi myös pikkurilli on silleen tangon alapuolella. Ja kaupassa mie nuuhkaisen aina vaahtokarkkipusseja, jos hyllyssä on niitä amerikkalaisia versioita. Ne tuoksuu niin hyvältä oikeasti!

Oletko usein pahalla tuulella, ts. kiukutteletko paljon? :D
Haha nykyään ehkä vähän rauhottunut! Mutta erityisesti päikkäreiden jälkeen on helvetti irti...

Mitä kaipaat eniten lapsuudestasi?
Sitä kun kaikki oli sellaista... taianomaista. Kaikesta sai leikin aikaan, tiiättekö? Ja oi kaipaan kaikkia salaseuroja, joita perustettiin tyttökavereiden kesken. Välillä kuviteltiin, että ala-aste oli Tylypahka ja yllättävän helposti kaikelle sai HP-vastineen liikuntatunneista opettajiin. Mulla on myös ikävä meän Bedi-collieta.

Mukava muisto lapsuudesta?
Ala-asteen paras muisto saattaa olla se, kun voitettiin Heisan kanssa meidän eka SM-kulta disco duossa. Itkettiin ihan hulluna koko se päivä ja oli niin siistiä olla Lapin Kansa -lehdessä. Maanantaina totta kai vähän jännitti mennä kouluun kun tiesi, että opettajat varmasti mainitsee asiasta luokan kuullen.

Kerro jokin "nolo" tapahtuma tai paljastus?
Ekana tuli mieleen se, kun olin Santa Parkissa töissä tonttuna. Turistit saivat otattaa yhden kuvan joulupukin kanssa, ja erään perheen kohdalla mie en oikein osannut käyttää sitä kameraa. Vasta jälkeenpäin tajusin, että olin pitänyt kameraa väärin päin kädessä ja ottanut kuvan omasta nenästä - kiva sille perheelle, joka on maksanut omaisuuden Suomeen ja Rovaniemelle matkustamisesta ja kotona muistona ei oo yhtään kuvaa siitä joulupukista, jota oltiin tultu tapaamaan. Mie en myöskään osaa vieläkään kuukausia thaiksi, en vaan ole jaksanut opetella niitä, haha.

Oudoin viimeaikainen tapahtuma?
Hmm. Ei oo mitään hirveän outoa tapahtunut!

Kun mietit onnellisinta muistoa, mikä muisto tulee ensimmäisenä mieleesi?
Oon lukenut tämän kysymyksen monena päivänä ja jättänyt vastaamatta, koska joka kerta mulla on tullut ensimmäisenä mieleen kyseisen päivän aamu ja rakkaan vierestä herääminen. Ja tuo tuntuu niin tyhmältä ja arkiselta vastaukselta! Mutta ehkä sekin lasketaan?

Oletko koskaan ollut etäsuhteessa, oisko mitään vinkkejä? Ja mitä mieltä oot niistä ylipäätään? :)
Oon, mie seurustelin entisen kanssa viisi vuotta ja viimeinen vuosi oltiin ns. kaukosuhteessa välillä Rovaniemi-Oulu. Mie sanoisin että kaukosuhteessa kummankin pitää jaksaa panostaa hommaan, silloin se voi toimia ihan hyvin. Mutta ei se mitään kivaa hommaa kyllä ollut, toivon ettei enää tulevaisuudessa tarvitsisi asua eri kaupungissa poikaystävän kanssa.

Paras asia / piirre poikaystävässäsi?
Hassua vastata tähän, kun en oo tainnut koskaan edes mainita mun nykyisen poikaystävän nimeä täällä blogissa vaikka ollaan oltu vuosi yhdessä. Mutta Jussi on... tosi sosiaalinen, hauska, luotettava, spontaani ja kärsivällinen. Ja se osaa ostaa mulle hienoja tarroja ja tekee maailman parasta kanapastaa.

Tän hetken ykkösbiisi mikä soi?
Varmaankin When the beat drops out, hehe.

Mikä on parasta syksyssä?
Se kun koulut alkaa! Mie rakastan uusia alkuja, ne on niin täynnä toivoa ja energiaa. Tykkään myös sellaisista sopivan viileistä syyspäivistä, kun voi laittaa paksun huivin kaulaan. Niin ja mun synttäritkin on aika jees!

Mitkä kolme juttua on jääny tästä kesästä päällimmäisenä mieleen?
Se, kun menin helteisinä päivinä aamusalin jälkeen kaupan kautta uimaan Tuiran rannalle, missä tytöt otti aurinkoa. Turkin reissu juhannuksena, ei oo ikinä ollut niin rakastettu olo kuin siellä. Ja Helsingin reissu nyt elokuussa, oli huippua selkäkivuista huolimatta.

Jos saisit muuttaa tästä maailmasta yhden asian, mikä se olisi?
Ekana tulee mieleen se, että asiat saisi olla silleen... tasaisemmin. Ei olisi niitä älyttömän rikkaita ja nälkään kuolevia. Toisilla on niin hyvin asiat ja toiset elää koko elämänsä sodan keskellä. Mulla välillä ahdistaa myös tämä kuluttaminen ja luonnon saastuminen ja kaikki jäte äääh tuntuu ettei pysty ajattelemaan noita juttuja.

Oletko enemmän spontaani vai harkitsetko kauemmin?
Pienissä jutuissa spontaani, isommissa jutuissa harkitsen kauemmin. Nykyään oon kyllä noissa isoissakin jutuissa spontaanimpi kuin ennen, esimerkkinä tämä meän yhteenmuutto Maijan kanssa.

Minkä taidon haluaisit oppia?
Haluaisin olla vähän tasaisempi, ettei tulisi aina hepuli kun on stressiä. Haluaisin myös osata laulaa tosi hyvin.
Oletko omasta mielestäsi suvaitsevainen?
Oon mie.

Mitä mieltä olet abortista ja eutanasiasta?
Riippuu niin tapauksesta. Oikeista syistä abortti on musta ok (esimerkiksi jos äiti on itsekin lapsi tai jos äidin terveys on vaarassa raskauden takia). Toisaalta sellaisia turhiakin raskauden keskeytyksiä on varmasti paljon... Eutanasiasta en hirveästi tiiä mitään - eikö niissäkin voi olla aika erilaisia tapauksia? Joku on sairas eikä itse jaksa elää, toinen taas parantumattomasti jossain koomassa ja läheiset on niitä, jotka päättää... En tiiä, toivon ettei mun tarvitse tutustua asiaan kokemuksen kautta.

Mitä mieltä olet samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeus -asiasta?
Puolesta puolesta puolesta.

Mitä mieltä olet vanhoillislestadiolaisuudesta?
En tiiä siitä hirveästi mitään, niin en uskalla sanoa juuta enkä jaata!

Tunnetko ketään vanhoillislestadiolaista?
En ainakaan näkyvää sellaista, eli ei oo kukaan tuttu tullut mainostamaan lestadiolaisuuttaan mulle.

Mitä mieltä olet islaminuskosta?
Niin kuin sanoin ylempänä, kaikki uskonnot ok, jos niistä ei tule muille harmia. Mutta eikö islaminuskoisiakin ole erilaisia? Ei saisi varmaan tuomita tietyn porukan toimien mukaan kaikkia.

Tunnetko muslimeja?
En ainakaan hirveän hyvin!

Oletko varautunut Oulussa näkyviä mamuja kohtaan?
Ehkä vähän miehiä kohtaan, vaikkei saisi.

Uskotko että rikollisia on enemmän maahanmuuttajien parissa kuin normisuomalaisten?
En oikeastaan! En halua uskoa.

Millaiseksi sinun olisi vaikea kuvitella itsesi?
Sellaiseksi tosi pinnalliseksi helsinkiläiseksi tekotukkabimboksi, mutta toisaalta en osaa kuvitella itseäni rupsahtaneeksi suurperheen äidiksikään.

Mitä haluat tehdä isona?
Apua kun mie en taas tiiä... Oon aina haaveillut kirjoittamisesta, mutta ehkä joku mediaankin liittyvä homma voisi olla siisti.

Mitä neuvoja antaisit jos painii ahdistuksen kanssa?
Ekana sanoisin, että kannattaa koittaa selvittää sitä ahdistuneisuutta jonkun kanssa, vaikka ihan vaan puhumalla. Vähän taustaa ja syitä; mikä johtaa ahdistuksen alkamiseen, mikä auttaa ja miten sitä voi ennaltaehkäistä. Lapsuuden tapahtumistakin voi löytää vaikka minkälaisia oivalluksia. Mie oon oppinut hallitsemaan ahdistuneisuutta ja erityisesti niitä kohtauksia sillä, että pidän elämän järjestyksessä; stressi ja hoitamattomat asiat on mulla ehkä se pahin ahdistuksen aiheuttaja, ja ennen heitin aina hanskat tiskiin kun huono olo alkoi - vaikka nimenomaan silloin stressiä kertyy vaan enemmän. Ahdistus on tosi inhottava ja yllättävän voimakas asia, mutta siitä huolimatta pitää aina koittaa aatella asioita pitkällä tähtäimellä ja tajuta, ettei se yksi hetki oo ikuinen tai sinun loppuelämän kannalta mitenkään merkittävä. Ja vielä yksi juttu, jonka tajusin yhden tyhmän tv-ohjelman kautta: paniikkikohtaukset ja ahdistus on ihmisen alkukantaisia tapoja reagoida vaaraan, mutta kun oikeasti pysähtyy miettimään, siinä tilanteessa ei oo oikeasti mitään pelottavaa. Tai no, tavallaan tuo on itsestään selvää, mutta mulla tuli sellainen kunnon oivallus. Se on vaan mun keho, joka reagoi tähän tilanteeseen, ja se on vaan tunne, joka on vallannut mielen. Aina kaikki asiat hoituu, kaikesta pääsee yli, eikä se maailma oikeasti kaadu päälle sen ahdistusta aiheuttavan asian takia. Korkeintaan vähän tönäisee :)

Miten jaksat olla aina niin positiivinen?
Haha, en mie oikeasti aina oo. En vaan kehtaa angstata täällä blogissa :) Ja koitan välillä tietoisesti opetella ajattelemaan vastoinkäymiset sitä kautta, että asiat voisivat olla huonomminkin. Onko nyt oikeasti niin paska aamu ja huono päivä, kun joku toinen saattaa just saada kuulla sairastuneensa syöpään? Ja mietin  epäonnistumisien kohdalla monesti myös niin, että jos se juttu olisi onnistunut niin kuin olisin halunnut, jotain muuta huonoa olisi tapahtunut.

Miten piristät itseäsi huonoina päivinä?
Ostan ehkä jotain pientä kivaa ja annan itselleni luvan olla kotona tekemättä mitään järkevää. Tai sitten hakeudun hyvien tyyppien seuraan, tiiän aika monta kenen seurassa ei voi olla kauaa nauramatta :)

image

Mitkä on 5 lempibiisiä?
Tällä hetkellä en varmaan osaisi sanoa, sillä kaikki kesän biisit on kulutettu loppuun ja syksyksi en oo ehtinyt oikein etsiä uutta kuunneltavaa. Mutta randomeja lemppareita tosi pitkältä ajalta voisi olla Das Racist - Rapping to you, Augustana - Boston, Mew - Special, 30 Seconds to Mars - From Yesterday ja Linkin Park - New Divide. Tulipa erikoisia :D

Millainen on unelmapäiväsi?
Tänä syksynä sellainen ihan arkinen unelmapäivä voisi alkaa niin, että saa herätä milloin haluaa. Ehkä syödä jotain hyvää aamupalaa ja juoda rauhassa aamukahvit. Aamupäivällä käytäisi poikakaverin kanssa pelaamassa tennistä, iltapäivällä jotain pientä bloggailun tynkää ja kahvittelua tyttöjen kanssa, illalla kunnon treeni salilla tai jumpassa, jonka jälkeen saunan kautta sohvalle telkkarin ääreen iltapalan kanssa. Ihan perus :) Sellainen kunnon haaveilu-unelmapäivä olisi nyt varmaan Thaimaassa Pattayalla. Auringonottoa, hyvää ruokaa, shoppailua yömarkkinoilla...

Ikävöitkö menneitä?
Tykkään miettiä ja pohtia menneitä, ja mulla tulee helposti sellainen katkeransuloinen ja haikea olo kaikkia vanhoja juttuja miettiessä, mutten kuitenkaan haluaisi palata menneeseen. Nyt on oikeasti tosi hyvä olla, tälleen miten kaikki asiat on nyt.

Kolme toivetta?
Haluaisin nähdä, että mun perheenjäsenillä on hyvä olla tulevaisuudessa(kin). Ja toivoisin, ettei mun vanhat ongelmat ja nykyinen tila ota enää ikinä takapakkia siihen, miten asiat on joskus olleet. Haluaisin myös uuden hienon kameran, haha.

Mitä sanoisit jos koko maailma kuulisi sanasi?
Ekana tulee mieleen läpällä joku tyhmä sana. Mutta ehkä mie sanoisin että... maailma on kaunis ja ihmeellinen paikka, koitetaan nauttia täällä olemisesta.

Mikä on mielestäsi tärkeintä elämässä?
Olla onnellinen, tehdä asioita joista tykkää, tehdä omat läheiset onnellisiksi ja ehkä myös vieraatkin ihmiset.

Mitä haluat ehdottomasti tehdä elämäsi aikana?
Haluan käydä pitkän reissun Thaimaassa poikaystävän kanssa, oon haaveillut siitä tosi kauan (en oo ikinä käynyt siellä kuin äitin kanssa). Haluan kirjoittaa jotain merkityksellistä.

Mikä tekee sinusta onnellisen?
Se, kun ei ole liikaa stressiä, rahahuolia tai ongelmia ihmissuhteissa. Se, kun saa viettää aikaa läheisten kanssa. Se, kun ei ole mitään vaivoja ja pystyy liikkumaan niin paljon kuin huvittaa. Se, kun sattuu jotain pientä kivaa blogiin liittyen.

Mikä on lemppariviikonpäiväsi?
Perjantai varmaankin.

Uskotko edes vähän horoskooppeihin?
En kyllä, tylsä :D Pienenä kyllä rakastin lukea!

Mikä on lempparieläimesi?
Koira. Pienenä jostain syystä tykkäsin tukaaneista? En tiiä mik - ei kun aa nyt tiiän! Varmaan koska siinä Viidakon Ykä -leffassa oli kenties tukaani? Haha se oli mun lempileffa pikkusena.

Haluaisitko lemmikin?
Tällä hetkellä en. Sitten joskus haluan kyllä koiran!

Mihin aikaan alat nukkuu yleensä arkena?
Kahdentoista aikaan.

Top 5 matkustuskohdetta?
Mihin haluaisin mennä? Thaimaa tietenkin, Lontoo, Berliini, Japani (joku semi-iso kaupunki) ja perus New York.

Mitä teet, kun olet yksin kotona?
Jos on laiska päivä, katson kaikkia tyhmiä ohjelmia telkkarista ja koristelen samalla kalenteria. Mie myös bloggailen ja järjestelen huonetta, koska siinä riittää järjesteltävää.

Mitkä asiat pelottavat eniten?
Pelkään sitä että havahdun vanhempana siihen, että elämä tuntuu merkityksettömältä. Tiiättekö, että yhtäkkiä hoksaa ettei tehnytkään kaikkea mitä piti ja sitten onkin jo jumissa. Mie myös pelkään ihan vaan pimeää ja kaikkia mörköjä ja läheisten menettämistä. Ja homeista ruokaa! En tiiä miksi, haha.

Onko sinulla jotai fobioita?
Ei taida olla.

Lempituoksu? (ei hajuvesi)
Kahvi. Ne vaahtokarkit. Nuotio metsässä.

Uskaltaisitko hypätä benji- tai laskuvarjohypyn?
En, pelkään että tulee paha olo :D

Voisitko ryhtyä yrittäjäks?
Olisi se vähän vmäistä näin muiden kokemusten perusteella, mutta ehkä.

Millainen on pitkä päivä yliopistolla sulle?
Menen kahdeksaksi ja lähden kuudelta, sellaisia oli viime vuonna silloin, kun luento alkoi kahdeksalta ja jumppa kuudelta (en jaksa käydä kotona luentojen jälkeen, jos tiiän meneväni jumppaan).

Mitä aiot tehdä yliopistosta valmistumisen jälkeen?
En mie tiiä... Apuaaa.

Haluatko naimisiin?
Haluan!

Haluatko saada joskus lapsia?
Haluan kyllä. Ja haluan opettaa ne puhumaan thaita :)

Mitä tekisit jos tulisit yhtäkkiä raskaaksi?
Näin itse asiassa unta viime yönä tästä! En tiiä yhtään. Ennen olisin sanonut heti että keskeyttäisin, mutta nyt alkaa olla ikää sen verran, ettei voisi laittaa sellaista päätöstä liian nuoren iän piikkiin.

Viihdytkö työssäsi?
No kyllä joo! Viihtyisin paremmin, jos työmatka ei olisi 17 km. Mutta kylläpä tätä alusvaatemyyntiä on tullut tehtyä jo seitsemän vuotta, ei näin kauan jaksaisi jos ei tykkäisi :)

Entä koulussasi?
Viihdyn. Varsinkin nyt tuntuu, että tästä kolmannesta vuodesta tulee tosi hyvä. Totta kai mie myös valitan tylsistä luennoista ja kiroan kaikkia tenttejä arjen keskellä, mutta se on vaan sellaista perus mussutusta stressipäissään :)

Millaisena voit nähdä tilanteesi 10 vuoden päästä?
Aika paha! Oon silloin... 32-vuotias. Uskoisin, että mulla on jokin vakituinen työpaikka sekä ehkä jotain satunnaista kirjoitusjuttua siinä samalla - ei oikein tiiä, millaisia ammatteja silloin on ehtinyt syntyä. Toisaalta mie kyllä toivon, että mulla on silloin jo lapsi tai kaksi, joten en sittenkään tiiä vakituisesta työpaikasta! Olisi kivaa olla naimisissa :) Ei mua kyllä pelota sekään, että asuisin kymmenen vuoden päästä jossain Helsingissä sinkkuna uraputki päällä; jos asiat menee niin, niin se on sitten tarkoitettu. Kyllä kohtalo ja sattuma johdattaa!

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Sunnuntaikuulumiset

image

Joillakin varmasti ärsyttää se, miten positiivisia bloggaajien postaukset ovat. Aina kuuluu hyvää, aina on ollut ihanaa, elämä on jännittävää ja täynnä tapahtumia. No, vaikka tuossa kuvassa nököttääkin iloinen kakku ja ehkä myös iloinen tyttö, mie voin nyt sanoa suoraan, että mulla on ollut viime päivinä kunnon TRL-fiilikset eli tyhmä, ruma ja läski olo. (Kaikkien naisten lemppari, haha.) Aina kun oon yksin tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi, ei kiinnosta tehdä asioita eikä mistään tule mitään. Kuulostaako kenenkään korvaan tutulta näin syksyn tullen? Muiden ihmisten seurassa nuo asiat unohtuu aika tehokkaasti, mutta äh ei ole ollut kyllä mikään maailman paras fiilis. En oo tällä viikolla saanut päivitettyä blogiakaan tämän takia, mikä huonontaa fiilistä entisestään. Onneksi nää on vaan näitä, eli normaalia huonompi olo ei oikeastaan johdu mistään tietystä asiasta; mulla on kaikki oikein hyvin, ei ole sattunut mitään eikä ne stressin aiheuttajat ole ylitsepääsemättömiä hommia. Mie tiiän sen itsekin - harmi, ettei tiedostaminen oikein poista sitä oloa. Ennen mie aina antauduin ahdistukselle, joten nykyään on kyllä tosi jees, kun pystyy pitämään sen edes tälleen joten kuten kurissa. Vuodessa oppii paljon, ja elämä on huomattavasti helpompaa, kun ne kohtaukset ei ole jatkuvasti lamaannuttamassa jäämään peiton alle, piiloon velvollisuuksilta.

Mutta niin kuin sanoin, muiden ihmisten seurassa nämä kiukut ja tyhmät olot unohtuu. Tällä viikolla oon ollut paljon töissä, mutta perjantaina viettelin vapaata kaupungilla. Päivällä käytiin lounaalla tyttöjen kanssa...

image

...ja sushi oli taas niin taivaallista kuin raaka kalamötky voi olla. Pitäisi oikeasti opetella tekemään tuota itse, ei mitään hirveän vaikeaa hommaa taida käytännössä olla. Tuo mun annos maksoi Yuki Sushissa 9,50 euroa. Lounaan jälkeen iltapäivällä kiertelin vielä herra poikaystävän kanssa kauppoja ja kahviloita. H&M:llä oli ärsyttävän houkutteleva -20 % tarjous kaikista tuotteista opiskelijakortilla... Takkihan sieltä piti sitten ostaa.

Eilen lauantaina olin taas töissä ja illalla vietettiin aikaa tyttöjen kanssa ihan vaan meillä kommuunissa maaten ja telkkaria katsellen. Miekin jaksan katsoa BB:tä tänä vuonna, kun Joni on siellä mukana :D Ihan paras, BB-Aslak ei edes vedä vertoja... Onneksi tuli pidettyä tällainen kotiviikonloppu, tekee hyvää olla juhlimatta. Keskiviikkona kuitenkin ehkä Vulcanaliaan opiskelijarientoihin.

image

Tänään mulla oli vapaata, ja käytiinkin iltapäivällä edelleen meillä asuvan Heisan kanssa lenkillä ja tehtiin kanasalaattia. Ja arvatkaas jätkät mitä? Mie oon tällä viikolla treenannut ekaa kertaa moneen viikkoon! Vaikka selkä ei ole kokonaan parantunut, pystyin pyöräilemään töihin kolmena päivänä sen 17 km per suunta, sekä käymaan salilla ja tuolla lenkillä. Oon tästä aika happee, sillä ensi viikolla pitäisi olla edes pienessä iskussa NRJ Workout Oulu -tapahtumaa varten. Tuokin on aiheuttanut mulle pientä stressiä viime aikoina; kiva yhteistyö, jos ei pysty osallistumaan koko hommaan... Nyt alkaa kuitenkin näyttää ihan hyvältä, sillä selkä kestää ainakin kevyen liikunnan ilman kipuja. Mutta kirjoittelen tuosta sitten lähempänä!

Huomenna mulla olisi taas töitä, ja tiistaina alkaa koulu? Niin outoa mennä istumaan heti kahdeksalta aamulla luennolle. Onneksi mulla on aluksi vain neljä-viisi luentoa per viikko, eikä sillä etten olisi odottanut tätä - haluan äkkiä opiskelemaan! Koitan huomenna ehtiä julkaisemaan teille ne kysymyspostauksen vastaukset, jotka on olleet muuten valmiina vaikka kuinka monta päivää. En vaan oo saanut oikein mitään kuvia niihin, ja siksi postaaminen on venynyt näin pitkälle. No, jospa teille kelpaa jotkut vanhat kuvat niiden kuvitukseksi? Vai miten on :)

Nyt Heisan seuraksi olkkariin jatkamaan Pako-maratonia - päästään kohta taas vapaaksi vankilasta...

torstai 4. syyskuuta 2014

Ulkomaalaisena Suomessa (#kutsumua)

 photo ruIMG_6804_zps9c1f3d2f.jpg


Sosiaalisessa mediassa leviävä kutsumua-kuvakampanja on varmasti kaikille tuttu. Musta tuntuu, että tosi monella nousee muistoja mieleen ja tunteet pintaan noiden kuvien takia - mutta mun kohdalla kampanja on pysäyttänyt tajuamaan, ettei mua ole oikeastaan koskaan kiusattu. Ja nimittelyn aihettahan olisi ihan vaan naamankin perusteella, olenhan mie puoliksi ulkomaalainen. Tajusin myös, kuinka vähän mun ei-suomalaisuuteen on tartuttu vuosien varrella negatiivisessa mielessä, ja halusin siksi kirjoitella teille aiheesta.

Kun olin ihan pieni, kuulin ehkä ne ainoat nimittelyt, joita mulle on sanottu mun elämän aikana. Silloin jotkut pikkupojat kutsui mua sekä mustalaiseksi, neekeriksi että kiinalaiseksi - ja tuohan lähinnä naurattaa, sillä oon oikeasti puoliksi thaimaalainen. Ei ollut ihan termit hallussa pojilla, haha. Mutta esimerkiksi ala-asteella ja yläasteella en oikeastaan muista, että mua olisi koskaan nimitelty tai haukuttu. Johtuisiko ehkä siitä, että olin aina ihan "suosittu" ja itsevarma tytsy, en tiiä. En ole myöskään koskaan hävennyt mun aasialaisia juuria, vaan ollut niistä aika ylpeä. Nyt vanhempana musta tuntuu, että ulkomaalaiset piirteet on päin vastoin positiivinen asia muiden mielestä, ja saan todennäköisemmin kehuja paksuista hiuksista tai rusketuksesta kuin negatiivista huomiota.

Toki joskus harvoin on sattunut sellaisia tilanteita, joissa oon kuullut vierailta ihmisiltä halventavaa kettuilua esimerkiksi thai-hierontapaikkoihin tai Pattayan seksiturismiin liittyen. Niissä tilanteissa mun hermot kiihtyy aika lailla nollasta sataan, enkä ole varmaan koskaan jättänyt asiaa sikseen, heh. Tavallaan tuo ei ole sellainen asia, josta mun pitäisi loukkaantua, sillä enhän mie liity tuollaisiin asioihin mitenkään - mutta toisaalta siksi mulla just ärsyttää, että mua verrataan johonkin sellaiseen. Samalla mulla tulee myös puolustuskanta kaikkia Suomeen muuttaneita thaimaalaisia kohtaan, sillä on ihan typerää luokitella ja tuomita kaikki ihmiset yhden mielikuvan perusteella. Tuohon kuitenkin liittyy vahvasti se, että toisena osapuolena on tosiaan joku vieras henkilö. Mun kaveripiirissä on esimerkiksi ihan yleistä heittää läppää mun thaimaalaisuudesta. Vuosien varrella on ollut vaikka minkälaisia juttuja: mun pitäisi pyrkiä perussuomalaisiin, koska en just näytä perus suomalaiselta; marjanpoimijaläpät; en ole mamu vaan thai-muija eli tamu; opiskelen yliopistossa suomen kieltä, koska en osaa sitä... Tällainen ei haittaa yhtään, ja päin vastoin mie ehkä itse oon noiden huonojen vitsien suurkuluttaja.

Olisi tosi mielenkiintoista kuulla muiden puoliksi ulkomaalaisten ajatuksia näistä asioista. Onko esimerkiksi puoliksi aasialaisilla ja puoliksi venäläisillä erilaisia kokemuksia, tai onko todennäköisempää saada nimittelyä niskaansa poikana vai tyttönä? Mun kohdalla tämä pohdiskelukierros menneisyydestä nykyisyyteen tosiaan herätti tajuamaan, että pitäisi olla kiitollinen siitä, että on saanut aina elää kiusaamiselta rauhassa. Mie myös haluaisin lähettää paljon hymyjä ja haleja niille, jotka on joutuneet kokemaan inhottavia asioita aiheeseen liittyen - toivottavasti teillä on nyt asiat paremmin <3

Postauksen kuva © www.harrirauhanummi.com

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Elokuun viimeisiä

image

Täältäpä tulee pienet tarinat ja kuvat viime päiviltä.

Torstai-iltana olin pyöräilemässä kotiin, kun päätin koukata Nallikarin rannan kautta. Pysähdyin hiekalle, katsoin yksin auringonlaskun värjäämää taivasta ja sanoin siinä kylmässä elokuun illassa heipat kuluneelle kesälle. Oikeasti ne hyvästit pitäisi jättää tänään, just kun syyskuu alkaa, mutta tuo sattui olemaan täydellinen hetki olla haikea ja onnellinen. (Ja joo, joskus kyllä mietin, missä vaiheessa tämä kaiken fiilisteleminen menee yli. Onko kaikki aina oikeasti muka niin tunnelmallista ja ihanaa ja haikeaa? Mutta sitten toisaalta, mun mielestä elämästä saa ehkä hippusen enemmän irti kun on sellainen, joka osaa pysähtyä hymyilemään pikku jutuillekin. Sellainen, joka osaa itkeä ilosta, surusta, onnesta ja vaikka ihan muuten vaan.)

image

Perjantaina ei tapahtunut mitään kummaa! Päivällä löllin sohvalla vaaleanpunainen sydänpaita päällä, luin tenttiin, totesin että mun poikaystävä paistaa perkele maailman parhaimmat lohimedaljongit (tai lohiperhoset niin kuin eräät haluaa sanoa, haha). Voisi olla asiat huonomminkin.

Illalla käytiin Starissa leffassa katsomassa 22 Jump street, joka oli aika haufka :) Oulun Tuirassa on tosiaan sellainen pieni ja sympaattinen elokuvateatteri nimeltä Star, käykäähän fiilistelemässä minikokoisia saleja opiskelija-alennuksella, jos ootte Oulussa.

image

Lauantaina eli eilen meillä oli ihan kotibilefiilis tyttöjen kanssa. Kutsuttiin mun ja Maijan luo alotteluporukkaa, laitettiin läpällä tarjoiluja, kuunneltiin yläasteaikaisia biisejä (mun naurettava lemppari on Cheekin Mä oon niin leija) ja lopuksi mentiin Time Tunneliin. Tuossa kuvassa näkyy muuten Heisa, joka tosiaan majailee meillä vielä vähän aikaa ennen muuttoa sen ja Paukun uuteen yhteiseen kämppään.

Tänään olin töissä, ja niin oon muuten ensi viikollakin! Vielä yksi viikko ennen kuin mun opinnot alkaa, pitää varmaan tehdä postaus kuluneesta kesästä ja parhaimmista hetkistä seuraavien päivien aikana. Ulkona tuoksuu syksy, musta on ihanaa pitää kaulahuiveja ja taas alkaa se aika vuodesta, kun hävettää töissä koskea asiakkaisiin sovituskopissa näillä kylmillä sormilla. Ja joo, sitä kosketusta ei oikeasti aina voi välttää, kun auttaa etsimään oikeaa kokoa, haha. Mulla oli muuten töissä eväänä Rainbown uusi mangorahka. Vitsi oli hyvää! Pakko kehua, koska näistä mangojogurteista sun muista on ollut puhetta ennenkin.

Nyt alan tekemään vastauspostausta teän kysymyksiin, moika!

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Opiskelupostaus

image

Jaa, ei mun oo pitänyt tehdä tämä kuin jonkun pari vuotta! Opiskelupostausta on tosiaan pyydetty useampaan otteeseen, ja nyt vihdoinkin sain aloitettua tämän. Vähän kyllä naurattaa muka pätevänä kertoa opiskelemisesta, kun en mikään malliopiskelija todellakaan ole, mutta aina sitä voi jotain tarinoida! Kerron nämä jutut silleen arkisilla ilmauksilla, eli ottakaa se huomioon kaikki fiksut ja akateemiset ihmiset, haha. Mie opiskelen siis Oulun yliopistossa suomen kieltä ja aloitan nyt mun kolmannen opiskeluvuoden. Tällä hetkellä minun sivuaine on kirjallisuus, eli käyn myös kirjallisuuden kursseja. Mutta pitää varmaan palata ihan alkuun, että saatte jonkinlaisen pohjustuksen näille jutuille.

Mullahan on ollut ihan pienestä pitäen haaveena tehdä työtä kirjoittamisen parissa. Jossain vaiheessa nuorempana ajattelin, että mun unelmat on lapsellisia ja olisi järkevämpää tähdätä vaikka lennonjohtoon töihin, mutta lukiossa hoksasin jollain tunnilla yhtäkkiä, että mun on pakko saada tehdä töitä kirjoittamisen parissa - tai ainakin yrittää, kerranhan tässä vaan eletään. En oo ikinä ollut mikään huippu kouluäikässä (vaikka sain kyllä pistettä vaille L:n lukion ylioppilaskirjoituksissa), mutta oon aina rakastanut lukea ja kirjoittaa omia tarinoita. Tavallaan on ihanaa, että oon löytänyt sen mun oman jutun tai ainakin mulla on jokin unelma, jota tavoitella.

Lukion lopussa aloin sitten miettiä, mihin hakisin opiskelemaan. Halusin kokeilla käydä pääsykokeissa, vaikka välivuosikin kiinnosti. Päätin hakea Oulun yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta, mutta halusin muuten vain osallistua myös suomen kielen pääsykokeisiin. Siinä huhti-toukokuussa kokeisiin lukiessa tajusin, ettei yliopiston kirjallisuus ollutkaan aineena sellaista mitä olin toivonut, ja että suomen kielen pääsykoekirjat oli selvästi se minun juttu. Yhtäkkiä päätinkin panostaa enemmän suomen kieleen. Pääsykokeissa mie en kuitenkaan pärjännyt, sillä mun opiskelutekniikka oli ollut aika huono enkä oikeasti ymmärtänyt, kuinka hyvin siellä kokeissa pitää kaikki osata (tosi tosi hyvin).

Olin sitten varasijalla, mutta välivuosihommiksihan se sitten meni. Vuoden aikana asuin porukoilla, kävin kuukauden reissun Thaimaassa ja aloitin pääsykokeisiin valmistautumisen jo talvella. Tällä kertaa hain opiskelemaan vain suomen kieltä, mutta useampaan kaupunkiin: Ouluun, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Osa eri yliopistojen pääsykoekirjoista oli samoja, osa ihan eri aihetta käsitteleviä. Perus kielioppijutut ja suomen kielen rakenteeseen liittyvät asiat sai opeteltua aika helposti yhdestä kirjasta (Käyttökielioppi), joka ei kuulunut kaikkiin pääsykokeisiin, mutta jonka sisältö päti totta kai muiden kielioppikirjojen lailla. Ouluun oli lisäksi luettavana Kielemme kohtalo -kirja, joka sisälsi pohdiskelua ja asiaa suomen kielen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta sekä kielen variaatiosta. Nämä kirjat luin ensimmäisenä, sillä Oulu oli mulle ykköskohde. Keväällä mun projektina oli Johdatus yleiseen kielitieteeseen -teos, joka taisi kuulua ainakin Turun ja Tampereen yliopiston pääsykokeisiin. Yleinen kielitiede toisaalta kyllä tuki mun pärjäämistä Oulunkin pääsykokeissa, sillä pystyin syventämään Oulun Käyttökieliopista opittuja tietoja eikä ne asiat tuntuneet niin irrallisilta, kun pystyi vertaamaan vaikkapa suomen kielen lauserakenteita muiden kielien vastaaviin. Kokonaisuudet on tärkeitä, helpottaa kaiken oppimista :)

Mun tapa lukea pääsykokeisiin... No, yleensä menin aina Rovaniemen kirjastoon lukuhuoneeseen päiväksi istumaan. Tein kaikista jutuista muistiinpanoja, mutten perinteisesti johonkin vihkoon vaan kalenteriin. Tuohon aikaan mun kalenteri oli täynnä pieniä laatikoita, värikkäitä taulukoita, tarroja, loruja, muistisääntöjä ja post it -lappuja. Ideana oli se, että asiat painuivat muistiin ja olivat samalla sellaisessa muodossa, että saatoin tarkistaa jonkun jutun kalenterista nopeasti vaikka töissä tauolla - ja kalenteria tulee availtua menojenkin takia usein, joten näin ne pienet muistiinpanot työvuoroja katsoessakin ikään kuin vahingossa. Oulun pääsykokeita varten opettelin ne kaksi kirjaa oikeastaan ulkoa, niin että osasin melkein kaiken täydellisesti (lauseenjäsenet on aina olleet mulle jotenkin käsittämättömän vaikeita, haha). Mie myös tulostin eri yliopistojen vanhoja suomen kielen pääsykokeita netistä ja testasin niiden kautta, kuinka hyvin osasin soveltaa oppimiani asioita. Muutenkin kokeisiin on tosi paljon mukavampaa mennä, kun tietää kokeen rakenteen etukäteen. Suosittelen tutustumaan noihin vanhoihin papereihin, niitä löytyy netistä aika helposti! Tässä postauksessa on mun fiiliksiä ennen pääsykokeita 15.5.2012.

image

Meän Oulun yliopiston suomen kielen pääsykokeen vuodelta 2012 voi katsoa täältä. Koe oli siis kaksiosainen: oli suomen kielen rakenteeseen liittyviä tehtäviä sekä essee suomen kielestä. Olin laskenut etukäteen mun todistuksesta tulevat pisteet (äidinkieli E, englanti E, lyhyt matematiikka E, ruotsi E), verrannut edellisten vuosien pisterajoja sekä sitä, kuinka paljon mun pitäisi kokeesta saada. Oli mukavaa huomata, että ihan hyvän todistuksen ansiosta oli varaa tehdä pari virhettäkin kokeessa. Mie sain tosiaan yhteensä 51,5 pistettä (todistus ja koe ) ja tässä postauksessa tuulettelin sitä, että pisteraja oli ollut edellisenä vuonna 45,75. Tuntuu ihan hassulta lukea noita vanhoja postauksia! Blogissa on kyllä se hyvä puoli, että elämän tapahtumat jää päiväkirjan lailla talteen kuvineen kaikkineen. Kiva palata lukemaan noita näin vuosien päästä.

Pääsin siis Ouluun kouluun, mutta myös Turun yliopistoon! Helsingin pääsykokeet meni penkin alle ja Tampereella en jaksanut käydä ollenkaan, koska Oulussa meni koe niin hyvin. Turku oli kuitenkin vähän liian kaukainen kaupunki, varsinkin kun seurustelin silloin Rovaniemellä opiskelevan Tuukan kanssa. Lähdin siis Ouluun, ja tästä postauksesta voi lukea mun muuttotunnelmia.

Muutin Rovaniemeltä Ouluun elokuussa 2012 ja aloitin syyskuun alussa yliopistossa fuksivuoden. Olin kyllä ihan pihalla koko sen syksyn ajan, ehkä koko ensimmäisen yliopistovuodenkin. Jotenkin tuntui, että yliopistossa opiskelemisen... idea, rakenne ei vaan mennyt mun päähän, haha. Mikä HOPS, mikä sivuaine, tentit gradut hä? Kyllähän meille yritettiin kovasti selittää, mistä missäkin on kysymys, mutta mulla ainakin hävetti esittää tyhmiä kysymyksiä ja elin mieluummin pimennossa, haha. Mutta kyllä ne asiat ajan kanssa selviää! Nyt kahden vuoden jälkeen musta tuntuu, että tajuan yliopiston pointin...

Alun tutustumisten jälkeen alkoi opiskelu. Meillä oli ekan vuoden syksyllä suomen kielen kursseja, kirjallisuuden kursseja (suurin osa suomen kielen opiskelijoista ottaa sen sivuaineeksi) sekä joitain random kursseja, jotka monien humanistien ja kielten opiskelijoiden kuuluu käydä ikään kuin yleissivistyksen vuoksi, jos noin voi sanoa. Esimerkiksi suomen kielen rakenne, yleisen kielitieteen peruskurssi, fonetiikka ja Academic English oli tällaisia kursseja, jotka hyödyttää pääaineesta riippumatta omia opintoja. Tuo oli kyllä kiva juttu, sillä me aloitettiin minun nykyisen kämppiksen eli Maijan kanssa yhtä aikaa suomen ja ruotsin opiskelu. Saatiin noiden yhteisten kurssien ansiosta opiskella fuksivuoden alussa yhdessä - nykyään kummallakin on vaan niitä omia kursseja. Mutta itse suomen kielen opiskeluun kuuluu siis yksinkertaisesti sanottuna suomen kieli ja kaikki sen eri puolet. Monet luulee, että me käydään läpi samoja juttuja kuin peruskoulun äikässä - ei todellakaan, vaikka välillä liippaisikin läheltä. Me käydään noita suomen kielen eri puolia kursseittain: yksi kurssi liittyy yhteen asiaan, vaikka joskus tietenkin asiat menee lomittain. Tässä esimerkkejä meän kursseista ekoilta vuosilta:

Suomen kielen rakenne
Kielenhuolto
Kielen vaihtelu
Äänne- ja muoto-oppi
Kriittinen medialukutaito
Lauseoppi
Kirjakielen vaiheet
Johto-oppi
Tekstilajit ja kirjoittaminen
Sanasto ja nimistö
Murteet
Semantiikka

Meän opintovuosi on jaettu neljään periodiin, ja nuo kurssit kestää sisällöstä riippuen yhden tai kaksi periodia (eli muutaman viikon tai puoli vuotta). Kursseista saa eri verran pisteitä, ja nuo opintopisteet on laitettu vastaamaan suunnilleen kurssilla tehtävää työmäärää. Mutta esimerkiksi semantiikan neljä pistettä sai tosi helposti, ei ollut montaa luentoa eikä tehtäviäkään, ja joidenkin kurssien esitelmät ja tentit on sitä luokkaa, että pisteitä saisi tulla enemmän kuin kolme. Riippuu aika paljon kurssista!

image

Meän kursseilla on usein se kaava, että pidetään luentoja ja kurssin lopussa on tentti (tai useita tenttipäiviä, jolloin voi osallistua kun itselle sopii). Meillä suomen kielen linjalla on kohtuullisen vähän ryhmätöitä, luentopäiväkirjoja, tehtäviä tai esitelmiä, ainakin jos vertaa Maijan opintoihin. Maija opiskelee pohjoismaista filologiaa (eli ruotsia). Mie oon tehnyt suomen kielen kursseilla kahden vuoden aikana vissiin pari esitelmää ja ryhmätyötä. Eli tosi vähän! Muutamalla kurssilla suoritukseen on kuulunut essee tai tehtäviä. Kirjallisuuden puolella on enemmän luentopäiväkirjoja, ja tentin tilalla on joskus pitkä essee.

Nuo meidän kurssit on ripoteltu opintovuosille sisällön kannalta loogiseen järjestykseen, mutta periaatteessa niitä voi käydä vähän miten haluaa. Meillä yksi kurssi ei vaan yleensä ole kuin kerran vuodessa, joten sitä ei kannata missata - ja voi olla taas jollain toisella kurssilla pihalla, kun ei ole pohjatietoa asiaan liittyen. Mun opinnot on edistyneet ihan ok tahdilla. Ensimmäisenä vuonna jäin ihan hulluna jälkeen muista (mie panostin niin paljon blogiin, että postaukset meni tenttien edelle), mutta viime vuonna sain kirittyä aika hyvin. Nyt on oikeastaan tosi mukavaa aloittaa kolmas vuosi, koska ei oo sellainen pieni paine päällä niin kuin viime syksynä; tiiän, että mulla on sopivasti opintopisteitä ja tiiän, että tuun saamaan niitä sopivasti lisää. Oon nimittäin vasta viime vuonna tajunnut, miten mun kannattaa yliopistossa opiskella ja miten kurssit pääsee helposti läpi ("helposti" mutta kuitenkin niin, että asiat jää päähän). Mun tokan vuoden arvosanat onkin paljon parempia kuin ekan vuoden. Tällä hetkellä mulla on reilusti eniten kolmosia, ja niiden lisäksi pari nelosta, muutama kakkonen ja pari ykköstä - plus tietenkin sellaiset kurssit, joista saa arvosanan sijaan suoritusmerkinnän.

Viime vuonna mun tavallinen päivä yliopistolla kesti usein kello kahdeksasta tai kymmenestä jopa kuuteen illalla, sillä luentojen jälkeen jäin usein tietokonesaliin tai kirjastoon hengailemaan tai lukemaan tenttiin siihen asti, että illan jumpat alkoi Teknopalatsilla (yliopiston vieressä sijaitseva kuntosali, jossa kävin melkein koko viime lukuvuoden). Luentoja on päivän aikana yleensä kahdesta neljään kappaletta, ja luennothan kestää noin yksi ja puoli tuntia. Puolen tunnin tauoilla voi käydä syömässä tai kahvilla :)

image

Suomen kielen opiskelijoille järjestetään ihan kivasti tapahtumia ja juhlia, vaikka meitä onkin Oulun yliopistossa tosi vähän vaikka teekkareihin verrattuna. Sitten on tietenkin humanistien yhteiset riennot, sekä kaikille opiskelijoille suunnatut juhlat - eli valinnanvaraa kyllä on! Mie en kuitenkaan ole ihan hirveän aktiivisesti osallistunut mihinkään yliopiston juhliin. Ekana vuonna olin fuksisuunnistuksessa ja fuksien baarikierroksella silloin syksyllä, mutta esimerkiksi opiskelijavappu jäi kokematta. Enkä oo ikinä osallistunut sitseihinkään, apua. Tokana vuonna kävin Vulcanaliassa, jossa esiintyi Redrama, sekä fuksisuunnistuksessa hengailemassa suomen kielen rastivahtien kanssa. Meillä on tummanvioletit haalarit, joiden väristä tykkään tosi paljon! En vaan oo käyttänyt mun haalareita kuin vissiin kolmesti. Voin tehdä mun haalareista oman postauksen joskus, haluan näyttää mun ostamat merkit teille! Ja nyt ensi vuonna pitää kyllä käydä myös poikkitieteellisissä haalaribileissä, nekin on kokematta. Mulla vaan on ollut vähän korkea kynnys pitää haalareita, musta ne on vaan vähän huvittavat :D Varsinkin haalareissa ja jossain biletopissa tanssiminen baarissa, huh huh... Mie suosin jotain tosi yksinkertaista, mustaa yläosaa  ja mustia Converseja haalareiden kanssa.

Tästä tulevasta lukuvuodesta oon kyllä erityisen innoissaan. Sen lisäksi, että opinnot on paremmassa jamassa kuin viime syksynä, meän porukasta kaksi tyttöä on tosiaan muuttanut Ouluun ja aloittaa opiskelun yliopistossa. Päästään kunnon possella tapahtumiin - ja onhan se ihanaa nähdä kavereita luentojen välissä, käydä yhdessä syömässä ja lojua yliopiston kirjastolla "tekemässä kouluhommia". Tekee tavallisista arkipäivistä erityisiä ja auttaa jaksamaan :) Mie en luultavasti vielä tänä vuonna aloita kandin naputtelua, vaan käyn kaikki kurssit rauhassa läpi ja katson sitten, mikä tilanne on. Mulla ei oo mikään hirveä kiire valmistua (opiskelijakamut varmaan sanoisi tässä vaiheessa, että "Ollaan huomattu" :D), vaan sellainen kuusi vuotta yliopistossa voisi olla mulle ihan jees. Mitä sen jälkeen - ei vielä mitään hajua. Moni suomen kielen opiskelijahan päätyy opettajaksi, mutta mie haluaisin pitää kiinni haaveista päästä tekemään jotain vähän erilaista, ehkä luovempaa. Oon myös miettinyt markkinoinnin opiskelua, sillä media kaikessa muodossa kiinnostaa mua, mutten tiiä siitä sitten. Ainakaan vielä :)

Semmosia juttuja mulla tuli mieleen! Ja pakko mainita tässäkin yhteydessä: joo, mie opiskelen suomen kieltä, mutta kirjoitan tänne blogiin aika rennolla meiningillä ja osittain puhekielellä. Eli tämä ei oo mikään näyte mun kielenhuoltotaidoista, haha. Mutta hei, laittakaahan kommenttia jos siellä on muita suomen kielen opiskelijoita. Ja kommenttiboxissa saa esittää lisäkysymyksiä ja tarkennuksia, jos postauksesta jäi jotain kysyttävää mieleen. Mie vastaan mielelläni :)

tiistai 26. elokuuta 2014

Mitä nyt kuuluu? ☁☂

image

No hyvää.

Tällä hetkellä istun mun huoneessa naputtelemassa tätä teille, ja meän olkkarissa tytöt katsoo Salkkareita. Meillä on ihana kommuunimeininki taas täällä mun ja Maijan luona, sillä tässä kuussa Ouluun muuttava ja eilen opiskelut aloittanut Heisa asuu meillä tämän viikon - ja itse asiassa eilen meitä oli täällä yhteensä viisi ihmistä yötä :) Ihanaa seurata, miten noilla kahdella fuksivauvalla lähtee käyntiin elämä Oulussa ja opiskelu yliopistossa, tulee ihan mieleen oma muutto Ouluun pari vuotta sitten. Samalla tavalla ihan hukassa, haha. Noilla ei taida sentään mennä vuotta ennen kuin saa kuulla, että Tuirassa on ranta. Ja siis muutenkin mahtavaa viettää näin tiiviisti aikaa yhdessä, sillä me ei olla kuitenkaan useampaan vuoteen asuttu samassa kaupungissa Sofian ja Heisan kanssa.

Mie tulin tosiaan viime torstaina takaisin Ouluun sieltä Helsingistä, ja siitä lähtien oon ollut suurimman osan ajasta kotona. Tai no, mitä nyt eilen kävin keskustassa lääkärissä tämän selän takia. Kipua on jatkunut jo kaksi viikkoa, blää. Tällaiset jutut on vähän hankalia mulle, sillä vaikka kuinka valitan ja voivottelen, en kuitenkaan ikinä oo muka sitä mieltä, että vaiva pitäisi ottaa vakavasti. Ajan varaaminen lääkärille tuntuu aina jostain syystä ihan ylitsepääsemättömältä mulle, haha. "Ei tämä nyt niin paha oo..." Kaikkihan alkoi niin että käveleminen, selän suoristaminen, kumartuminen, pään taivuttaminen alas sekä yleisesti liikkuminen sattui hulluna jonnekin syvälle alaselkään, ja mm. aivastaminen, nauraminen sekä yskiminen saattoi nostaa kyyneleet silmiin ihan kamalan kivun takia. Hain kivun alkamisen jälkeen heti seuraavana päivänä sairaslomaa, mutta selkää ei tutkittu oikeastaan ollenkaan. Helsingissä pysyin liikkeessä lääkkeiden voimalla ja viikon jälkeen tuntui siltä, että tila on reilusti paranemaan päin. Nyt sunnuntai-iltana tuli kuitenkin taas ihan kunnolla takapakkia: koitin tunnin makaamisen jälkeen nousta sohvalta seisomaan (nojasin käsillä sohvan selkänojaan), mutten pystynyt laittamaan painoa jaloille ihan helvetin kovan selkäkivun takia. Jalat vähän niin kuin petti alta kun sattui niin paljon, uudestaan ja uudestaan. Kyllä se selkä sitten taas tottui seisomiseen, ja pienen itkun jälkeen pystyin taas kävelemään. Seuraavana päivänä menin taas lääkäriin, jossa mulle määrättiin muutamat lääkkeet (kunnon cocktail, yäh), suositeltiin pysymään liikkeessä ja kehotettiin jatkamaan seuraavaksi esimerkiksi fysioterapeutin tai naprapaatin luo. Mulla on ollut aika huono olo näiden lääkkeiden takia, mutta kivut on kyllä vähentyneet! Ah ihanaa. Oon omasta mielestä jopa aika ketterä ja sulavaliikkeinen - ainakin jos ottaa huomioon, että pari viikkoa sitten poikaystävä talutti mua kuin vanhaa mummoa :D Saa nähdä milloin pääsee seuraavan kerran salille, varmaan vasta joskus parin viikon päästä.

Oon nyt siis vielä pari päivää vapaalla, mutta uskon että lähipäivinä alkaa helpottaan! Mulla olisi jo hirveä hinku osallistumaan kaikkiin yliopistojuttuihin näiden kahden fuksin aktiivisuuden takia, haha. Hävettää miten huonosti sitä itse on osallistunut kaikkiin opiskelijatapahtumiin viime vuonna! Nyt on onneksi hyvä syy skarpata. Ensi viikko on kuitenkin vielä vapaata niin juhlien kuin luentojenkin suhteen, sillä mun eka luento on vasta tiistaina 9.9. Huomisen ainoa suunnitelma on käydä Maijan kanssa Kärkkäisellä etsimässä peiliä ja lamppua mun huoneeseen (laitan teille sitten kuvia, kämppäpostaus vieläkin tekemättä), sekä lukea syksyn ensimmäiseen tenttiin, johon menin innostuspäissäni ilmoittautumaan :D Pakko saada opiskella jotain.

Tässä muuten tämän hetken raiskatuin syysbiisi meän porukassa: Marlon Roudette - When the beat drops out. Mitä mieltä ootte tuosta? Sopii jotenkin kivasti tähän alkusyksyyn hihi. Jännä miten onnellinen olo mulla on ollut näistä kivuista huolimatta: on rakkaita joka lähtöön, syksy vaikuttaa näillä näkymin ihan huipulta, bloggaaminen tuntuu niin mukavalta... Toivottavasti teilläkin menee hyvin <3

Ps. Aloitan huomenna vastauspostauksen kirjoittamisen, joten jos teillä on vielä jotain kysymyksiä mielessä, heittäkää niitä kysymyspostaukseen täällä!