lauantai 21. marraskuuta 2015

Pikku kuulumisia

image

Viikot menee niin älyttömän nopeasti nykyään.

Eikä se tavallaan haittaa yhtään; mitä nopeampaa päivät suhahtaa ohi, sitä nopeammin myös saapuu joulukuun 13. päivä, jolloin lähden sinne mun kuukauden reissulle Balin kautta Thaimaahan. Mutta toisaalta tuo samainen päivä on deadline mun kandille, joka pitäisi saada valmiiksi ennen kuin pakenen talvea auringon alle. Eli puolensa tälläkin!

Arkipäivät meni tällä viikolla aika samalla kaavalla kuin yleensä tänä syksynä: aamupäivällä yliopistolle, lounas, yksi luento, kotiin iltapäivällä, illalla jumppaan tai töihin ja jossain välissä yritän näpytellä kandia. Tällä hetkellä nautin jotenkin tosi paljon arjesta, sen kivoista rutiineista ja pikku yllätyksistä. Noihin kivoihin rutiineihin voisi laskea esimerkiksi bussimatkat yliopistolle raksun kanssa, päivittäiset lounastreffit tyttöjen kanssa opiskelijaravintolassa, iltapäiväkahvit ja ihan vaan kaupassakäynnin, sillä jostain syystä rakastan shoppailla vihanneksia ja hedelmiä... #mummosyksy2015

Pieniä piristäviä juttuja taas on esimerkiksi ensilumen luoma hiljainen valo iltaisin, uusien reseptien testailu, yliopiston salaattibaarin linjastoon yhdeksi päiväksi ilmestyneet herneenpalot ja Lumenelta saapunut meikkipaketti (kaupallinen yhteistyö).

image

Niin kuin kerroinkin täällä blogissa, lokakuun lopussa olin tosi stressaantunut. Nyt olo on kuitenkin sata kertaa parempi, mistä kertoo myös se, että mun silmässä nykinyt elohiiri on vihdoinkin kadonnut! Joo, enhän mie iskenyt random ihmisille silmää kuin kolmen viikon ajan... Tuo oli kyllä pisimpään jatkunut elohiiri ikinä, vaikkei se tietenkään kellon ympäri nykinyt. Oon myös nukkunut paremmin, eikä mulla ole enää sellainen olo, että pienikin kiire vie täysin voimat.

Pikku vastoinkäymisiäkin on tietysti ollut, keskiviikkona esimerkiksi kaaduin pyörällä ja lensin maahan vasemman lonkan ja kyynärpään varaan. Mutta tuplaonni onnettomuudessa: mulle ei käynyt mitään pahempaa, eikä mulla sattunut olemaan laukussa mukana kameraa tai iPadia, jotka olin meinannut napata mukaan, mutta jotka sitten jostain syystä jätinkin kotiin. Huh hele, olisi ollut kevyt tonnin arvoinen kaatuminen...

Tein muuten tuossa pari viikkoa sitten aika ison päätöksen, joka on muuttanut mun jokapäiväistä elämää aika paljon. Kerron tuosta kuitenkin paremmin omassa postauksessaan, sillä uskoisin, että asiaa riittää vähän useamman sadan sanan verran. Sadoista sanoista puheenollen, mun pitää pitää tämä postaus lyhyenä ja alkaa näpyttelemään - kaikkien yllätykseksi - kandia! Jes.

Palaillaan siis huomenna pikkujoulupostauksen merkeissä :)

image

10 kommenttia:

  1. Oon ihan vasta löytänyt sun blogin ja täytyy sanoa, että tuun aina ihan hirveen hyvälle mielelle kun luen sun postauksia! Tulee ikävä Oulua, opiskeluaikoja ja kaikkia niitä opiskelukavereita, jotka puhu rovaniemeä just niinku sää!! :D Ihana Oulu <3 -Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vitsi vähän siistiä, vielä tuo opiskelukaveri-juttuki :D Huippua kuulla että oot eksyny tänne <3 Ja kiitos tosi paljon ihanasta kommentista :)

      Poista
  2. Kerroiksää just tosta päätöksestä sillon pikkujouluissa? >:)

    Hitsi että oot muuten kaunis tossa kuvassa, jotenki älyttömän onnellisen näkönen, haha. Selkeesti aurinkoloma jo mielesä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Haha oot aina niin salapoliisi :D

      Mitä oikeasti? <3 Kiitos, mie nimittäin ite aattelin että onpa taas surkea kuva postaukseen :D

      Poista
  3. Ihania kuvia söpöltä pikku intiaanilta 8)

    VastaaPoista
  4. Huh, mä luulin että mun elohiiri kesti pitkään kun se häiritsi mua perjantaina aamusta iltaan, mutta kolme viikkoa on kyllä hieman pitempi aika :S Onneks ei kaatuessa käynyt pahemmin! :) PS. Eilen satoi tänne eteläänkin ensilumi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis se meni jo ihan naurettavaksi :D Nyt ei oo enää pariin päivään tuntunut mitään, ah jessssss. Ja jee se on parasta, koko maisema muuttuu tuhat kertaa kivemman näköiseksi :) Kiitti kommentista <3

      Poista
  5. Heh, must on jotenkin hauskaa, et opiskeluaikana noi pikkujutut ain nousee sellasiks mieltä nostattaviks kokemuksiks! Tai just se, et koulun sattuu olee hyvää ruokaa, kaupassa käynti yhdessä kullan kanssa tai se et kävelee hieman eri reittiä pysäkiltä kotiin on jo jotenkin piristävää. :) "i'm so miserable that im happy when i got time to go grocery store!" heh no ei ehkä ihan.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha jep :D Ja kivempi arki ku osaa nauttia pienistä jutuista :)

      Poista

SITE DESIGN BY RYLEE BLAKE DESIGNS