maanantai 6. huhtikuuta 2015

Viimeinen viikko Thaimaassa

image

Täältä tulisi vihdoinkin uusi postaus Thaimaasta! Oon tässä postaustauon aikana koittanut hoitaa kaikenlaisia kouluhommia tenteistä luentopäiväkirjoihin - ja viimeiset työvuorot vanhassa työpaikassakin on nyt ohi. Päivittelen teille kuulumisia omassa postauksessa lähipäivinä, sillä haluan ensin näyttää teille viimeisetkin kuvat meidän reissusta. Toivottavasti kelpaa :)

Koh Changilla vietetyn viikonlopun jälkeen lähdettiin tosiaan maanantaina takaisin kohti Pattayaa, jossa pysähdyttiin pariksi yöksi ennen kuin jatkettiin matkaa kohti Chonburia. Yksi syy pysähdykselle oli se, että Jussi teetti Pattayalla itselleen puvun, ja odoteltiin sen valmistumista mun sukulaisten hotellissa. Oli kyllä jännä fiilis palata sinne Koh Changin hotellin jälkeen, kun yöpymispaikan taso laski luksuksesta välttävään. Mutta eipä se mitään, tuolla on aina niin kotoisa olo, kun tietää olevansa tuttujen ja turvallisten ihmisten keskellä.

image image image

Noiden parin päivän aikana otettiin aurinkoa rannalla, kierreltiin vähän kaupoissa ja käytiin taas syömässä Beefeaterissa, joka vei kummankin sydämen ensimmäisellä kerralla.

image image

Jos Suomessa saisi tuollaisia pihviannoksia 15 eurolla niin ai että.

Keskiviikkoaamuna lähdettiin minibussilla kohti Chonburia, jossa meitä odotti kuumuus, pölyiset kadut ja chonburilaiset ihmiset elämässä omaa arkeaan ilman turisteja. Tuli sellainen olo, että oli oikea valinta päättää reissu juuri Chonburihin, jossa sen Thaimaan tunnelman kokee ehkä aidoimmillaan.

image image image

Lainattiin heti saapumisen jälkeen mun äitin ja mummon pyörää ja käytiin kiertämässä kaupunkia. Ihmiset tuijotti, kun valkoinen länsimaalainen kyytsää kaikkien thaimaalaisten keskellä sekarotuista tyttöä, haha. Chonburissa on kyllä se mahtava puoli, ettei siellä tosiaan ole paljoa yhtään turisteja, vaan paikalliset on vilpittömästi kiinnostuneita vieraista kasvoista ilman, että taka-ajatuksena olisi kiskoa niiltä kaikki mahdolliset rahat irti.

image image

Miehän olin suunnitellut laittavani tukkaan permanentin Thaimaan-reissun aikana, mutta lopulta jätin sen tekemättä. Käytiin nimittäin Chonburissa jossain semi kalliissa kampaamossa, ja permanentin hinnaksi kerrottiin yli 100 euroa, jos se tehtäisiin tähän mun pitkään ja paksuun tukkaan uusimmilla laitteilla ja aineilla. Tykkäsin mun tukasta sellaisenaankin, sillä väri oli vaalentunut kivasti auringossa reissun aikana. Jussi oli lopulta meistä se, joka kävi leikkaamassa hiuksia :)

imageimage
image
image

Lähempänä mun mummon kotia on tällaisia rauhallisempia sivukatuja, joiden varrelta saattaa löytää vaikka friteerattuja banaaneja myyjän mummelin tai söpöjä koiria.

image image image

Mie olin myös koko reissun ajan odottanut, että pääsisin syömään kookosjäätelöä, ja viimeisten päivien aikana löydettiin pitkän etsinnän jälkeen yhdeltä tuollaiselta sivukadulta perinteinen jäätelökioski. Tuota kookosjäätelöä ei nimittäin saa joka paikasta, ainakaan sitä oikeaa vanhanaikaista sorttia.

image

Kookosjäätelön päälle laitettiin hiukan jonkinlaista makeaa kastiketta sekä pähkinöitä. Testatkaa, jos joskus saatte tällaista käsiinne! Ihanan raikasta, mutta kuitenkin makeaa, mmmm.

Viimeisten päivien aikana tehtiin myös viimeisiä ostoksia, sillä Chonburissa on halvempaa kuin Pattayalla, eikä puolet vaatevalikoimasta koostu turistihömpästä (vai oliskohan pitänyt ostaa "Good guys go to heaven, bad guys go to Pattaya" -paita....). Ajattelin tehdä teille erillisen ostospostauksen, jossa kerron samalla vähän Thaimaan hintatasosta. Yömarkkinat on kyllä mun lempparipaikka vähän shoppailla, mukavan viileää ja halvat hinnat.

image

Kun olin pieni, hengailin aina Chonburissa mummon naapurissa asuvan, mua paria vuotta nuoremman pojan kanssa. Nyt kun sillä on jo ajokortti, tämä poika kuskasi meidät yllä olevassa kuvassa näkyville markkinoille. Musta tuon illan sympaattisin juttu oli kuitenkin ehdottomasti "maitokahvila". Se meän naapurinpoika nimittäin kertoi, että haluaisi kovasti viedät meidät "juomaan maitoa" erääseen kahvilaan, joka on nykyään kuulemma kova juttu kaupunkilaisten keskuudessa. Ihmeteltiin äitin kanssa, mitä se maidon juominen tarkoitti, sillä oletettiin tietenkin, ettei se voi tarkoittaa kirjaimellisesti vaan maidon litkimistä - mutta kyllä se tarkoitti! Kahvilassa huomattiin, että listan suosituin juoma oli lämmitetty maito, hahah. Jotenkin niin sympaattista. Ja mikä parasta, arvatkaa mitä maidon kanssa yleensä syötiin? Vaaleaa leipää. Siis ihan perus vaaleaa leipää.

image

Mie en tosin ihmettele tuota hommaa, sillä monet muutkin ihan tavalliset länsimaalaiset jutut muuttuu muodikkaiksi, kun ne saapuvat Thaimaahan. Sama homma jonkun ruisleivän ja puuron kanssa; suomalaisille perus arkiruokaa, mutta jossain Amerikassa on yhtäkkiä keksitty, että vitsi miten muodikasta terveysherkkua. Ei tietenkään kehdattu sanoa sille pojalle, että meille maito on ihan arkipäiväinen juttu, vaan esitettiin innostunutta - ja oli tuo paikka kyllä näkemisen arvoinen muutenkin, jotenkin hirveän söpö värikkäine muistilappuineen.

Tilattiin porukalla mm. vihreä meloni-maitojuoma, tonnikalasalaatti (vähän erinäköinen kuin olin odottanut: pikku kuppi jossa majoneesipohjainen sekoitus, joka näytti vähän Saarioisten valmissalaatilta), paistettuja nakkeja ja nugetteja sekä sitä vaaleaa leipää vihreän, makean dipin kanssa.

image

Tuo melonijuoma oli tosi hyvää, raikasta ja makeaa yhtä aikaa.

Mekin kiinnitettiin oma muistolappu tuonne kattoon. Saa nähdä, olisiko se paikallaan vielä ensi kerralla kun käydään :)

image image

Viimeisen päivän aamuna heräsin joskus aamuseitsemältä hirveään meteliin, joka tuli ulkoa kadulta. Säikähdin vähän, kun ihan meän oven vierestä meni kovaääninen kulkue orkestereineen ja lohikäärmeineen, haha. Äiti kertoi, että homma liittyi kiinalaisten vanhaan perinteeseen. Kiinalaisten mielestä kuolemanjälkeiseen elämään siunaaminen on pyhä asia, ja sen tekeminen on vainajan sukulaisten tehtävä. Kulkue oli menossa niiden ihmisten haudoille, joilla ei ole ollut sukua, joka olisi saattanut kuolleet matkaan. Ilmeisesti kiinalaiset uskovat, että ihmisen sielu on siten jäänyt jotenkin puolitiehen meidän maailman ja kuolemanjälkeisen elämän väliin. Joskus rituaaleihin on vissiin jopa liittynyt hautojen kaivamista, jonka tarkoituksena olisi laittaa vaikkapa kultaesineitä tuomaan onnea vainajille. En tiiä, pitääkö kaikki paikkaansa, mutta kuulosti kyllä kieltämättä hurjalta :D

image image

Chonburissa on tosiaan paljon kiinalaistaustaisia thaimaalaisia (niin kuin meidän suku), ja vaikkei osattaisi esimerkiksi puhua kiinaa, kiinalaiset uskomukset ja perinteet pysyvät arjessa mukana sekoittuen buddhalaisuuteen. Miekin annoin kulkueessa kävelleelle naiselle parikymmentä bathia "hyväntekeväisyyteen" ja tuomaan meille onnea.

image

Tulee ihan hirveä ikävä tuonne, kun katsoo näitä kuvia. Mun äitihän jäi Thaimaahan ja on siellä vieläkin, sillä mummo alkaa olla jo aika vanha ja kaipaa apua ihan arkisissa askareissakin. Huomasin kyllä selvästi eron edelliseen kertaan kolme vuotta sitten, sillä mummosta oli tullut paljon vähäsanaisempi ja jotenkin... vanhempi vaan. Mutta huippu se silti on vieläkin, laittoi esimerkiksi nuo mun aurinkolasit yhtäkkiä päähän ja istui muina miehinä kunnes mie huomasin ja aloin nauraa.

Lauantaiaamuna me sitten lähdettiin kohti Bangkokin lentokenttää ja aloitettiin matka kohti Suomea. Mulla tuli tietenkin lentokentällä hirveät itkut, kun piti hyvästellä mun äiti ja setä, mutta toisaalta oli lämmin ja kiitollinen olo koko reissusta. Lennettiin ensin Moskowaan, josta jatkettiin Helsinkiin. Ekan lennon aikana katselin Game of Thronesia (hassua, joskus oli niin pahat matkapahoinvoinnit ettei olisi todellakaan pystynyt), ja tokan lennon aikana koitinkin sitten parhaani mukaan olla oksentamatta, kun oltiin vaihdettu Moskowassa pienempään koneeseen, jota turbulenssi heitteli miten sattuu. Ensi kerralla pitää miettiä, haluaako vielä ne kaikista halvimmat liput, vai maksaako vähän ylimääräistä siitä, että pääsee suoralla lennolla...

Tässäpä oli tosiaan viimeisten lomapäivien postaus! Nythän reissusta on aikaa jo kuukausi, ja rusketuskin on lähtenyt melkein kokonaan. Katsotaanpa, milloin ostospostaus ja ehkäpä myös ruokapostaus sitten ilmestyy :) Toivottavasti tykkäsitte, vaikka venähti taas aika pitkäksi. Kommentteja olisi ihana lukea, ja lupaan skarpata nyt huhtikuussa julkaisutahdin suhteen! Moiks :)

11 kommenttia:

  1. haha en kestä tota vikaa sun mummon kuvaa, kunnon hymy tuli huulille! ihana <3 oonki ootellu, että koska tulee lisää postauksia, heheh varmaan joka päivä käyny täälä ainaki kaks kertaa kattomassa.. alkaa tuntua niin epäuskottavalta, että ite pääsee reilu vuoen päästä lähtemään vihoinki! olipa kiva kuulla vähän lisää reissusta :) jees ja kuulumishöpötyspostausta kans ootellessa!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla :D Ja kiitos kommentista taas, huippu ku heti täällä lukemassa ja kirjoittamassa <3 :) On kyllä mahtavaa että pääset lähteen sinne!

      Poista
  2. Just mietin et millonkahan postaat taas! ♥ Koitetaanpa kahvitella tässä lähipäivinä että päästään taas jouruamaan!

    VastaaPoista
  3. Tuo sun mummo, ihana! :D <3 odottelinkin jo sun postausta! Toivottavasti kiireet helpottaa, ja pääset postailemaan ahkerammin. Vaikka mulle riittää, että edes kerran kuussa kirjoitat, kun sun juttuja on aina vaan niin kiva lukea! Joten no stress, täällä me vakkarilukijat aina odotellaan kärsivällisinä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootte ihan parhaita, aina sanonu niin ja edelleen sitä mieltä! Kiitos hirveästi <3 :)

      Poista
  4. ää sun Thaimaa-postaukset on ollut kyllä jotain niin ihanaa luettavaa!! Niin kivoja kuvia ja kirjoitat niin kivasti, ettei voinu kuin hymyillä kun näitä luki!! :)

    Puhuit siitä, kuinka susta tulee ihan eri lailla "hengellinen" tuolla Thaimaassa ja samaistun niin paljon! Mulla mummi asu yli 20 vuotta Malesiassa, äiti kävi siellä koko peruskoulun, ja kun olin pieni käytiin moikkaamassa mummia aina monien viikkojen ajan sekä olin vielä 2013 siellä kesävaihdossa. Nykyään mun yhä hyvin taikauskoinen mummi asuu Suomessa ja käy meillä päivittäin, ja vaikkei mulla juuria Malesiaan samalla lailla olekaan kun sulla Thaimaahan, niin toi taikauskosuuskulttuuri on kyllä tarttunut, ja jotenkin tykkäänkin siitä hirveesti! Temppeleissä on jotenkin mielettömän ihana tunnelma, ja kuljetan mukanani kaikenmaailman mummilta saatuja onnenkoruja ja kuuntelen mielelläni sen hengellisyyteen liittyviä juttuja! Kesävaihdon lopussa olin jo ihan vakuuttunut henkien olemassaolosta, mutta Suomessa taas ajatukset muuttunut vähän epäilevämmiksi. :D Kaipaan kyllä ihan hirveästi takaisin, kun tuolla päin maapalloa on niin hyvä ruokakin, mitä sun kuvistakin ihailin! Ja kaikki toi söpöys kanssa! Mun 23-vuotiaan host-siskon koko huone oli täynnä Hello Kittyä, ja tunsin oloni kyllä niin kotoisaksi, kun siellä nukuin! :D

    Tulipas aika höpöttelykommentti, mutta pakko sanoa vielä, eittä olet kyllä ihanan positiivinen ja aito ihminen, ja sun blogia on aina niin kiva lukea! Kaikkee hyvää sulle! <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just ihanaa höpöttelyä, tykkään hulluna! Kiitos paljon :) Haha hassua että jollain on niin samanlaiset fiilikset noista jutuista, jännää miten tuo just tuolleen laantuu Suomessa. Ja ei hele, voin kuvitella sen huoneen - mun parikymppisen serkun huone oli kans niin täynnä Hello Kittyä, että nauratti. Kiitos vielä kommentista ja piristyksestä <3 :)

      Poista
  5. Oi ihana ku postasit taas ♥ niiin sulonen postaus taas!! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee kiva kuulla! Oli ihana nähä ees vilaukselta eilen <3 :)

      Poista
  6. Ihana postaus jälleen! :) Tosi kivoja oli nämä thaimaan postaukset, tyksin sika paljon :P

    VastaaPoista

SITE DESIGN BY RYLEE BLAKE DESIGNS