keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Amarillon uusi ruokalista ja muutenkin kiva tiistaipäivä

PhotobucketPhotobucketPhotobucket

Meän tyttöjen vakkariruokapaikkoja Rovaniemellä on ehdottomasti Wingston, Kauppayhtiö ja Amarillo. Oikeastaan ollaan melkein kyllästytty kaikkiin näihin ravintoloihin, joten oli kivaa huomata että jälkimmäisessä on uusittu mennuuta! Eve, joka on yksi meän kymmenen hengen porukasta, on käymässä Oulussa ja tavattiin tänään seitsemän aikoihin suunnitelmissa mennä jonnekin syömään. Koska salaattipaikka Olivia oli kiinni, mentiin Amarilloon ja maistettiin listan uusia annoksia. Mie otin jonkun Crunchy Chicken Amazon -hässäkän bataattilohkoilla ja valkosipulidipillä, Eve tilasi Shrimp Pocket -annoksen. Se mun ruoka oli siis tortilla, jonka välissä oli tuollaista nacho-kuorrutettua kanaa, salaattia ja coleslawta. Maistui tosi hyvältä ja oltiin tyytyväisiä! Tyhmää vaan kun Oulun Amarillossa ei saa opiskelija-alennusta niin kuin Rovaniemellä :( Pyydän sitä aina vaikka tiiän, ettei sitä saa :D Onneksi huomenna tulee palkka... Oli muuten ihan huippua nähdä Eveä, vaikkei siitä nyt niin hirveän pitkä aika ookaan kun viimeksi nähtiin (taisi olla uutena vuotena). Rakastan sitä, miten meillä on porukassa kaikilla samanlainen huumorintaju, mutta jokaisen kanssa läpänheitossa on aina sellainen oma vivahde :D Jota en tosin osaa tälleen selittää, mutta kuitenkin. Oli ihana nauraa.

Tänään oon herännyt yhdeksän aikoihin ja mennyt kahdeksitoista yliopistolle, vaikka mulla ei ollut mitään luentoja. Söin salaattibaarissa ison salaatin, jossa oli savulohta, tomaattia, kanaa, fetaa, viinirypäleitä, raejuustoa ja hunajamelonia! Kunnon setti! Sen jälkeen hengailin humanistipäädyn kahvilassa "tekemässä kouluhommia" kahvikupin äärellä. Oikeasti siis röhnötin sohvalla ja olin netissä, perus. Puoli neljältä menin Hukkaan ja näin siellä Well it sure ain't Prada -blogin Iinaa. Vaihdettiin kuulumisia, kunnes Iinan piti lähteä ja mie aloin lämmitellä cross trainerilla lämpöjoogaa varten. Ja joogan jälkeen näin Evuliinaa.

Nyt oon yksin kämpillä ja mietin, miksi teen postauksia aina vaan yöllä. On oikeastaan jotenkin onnellinen olo, elämä järjestyksessä ja sellainen rauhallinen tunne sisällä. Vaikka aamulla olikin vähän eri meininki, sillä mulla tuli pieni kohtaus ennen yliopistolle lähtöä. Ahdisti ekaa kertaa tänä vuonna, ja jotenkin tuntui kuin en olisi muistanutkaan, kuinka perseestä se olo on. Ja kuinka turhaa se on! Tänäänkin se alkoi ihan vaan siitä, etten löytänyt yhtä mun uutta paitaa. Tajusin, että se on varmaan hukassa, ja stressi hiipi mun sisälle. Tuntui, etten saa mielenrauhaa ennen kuin tiedän missä se paita on. Koitin rauhoitella itteäni, mutta kun seuraavaksi kyykistyin penkomaan vaatehyllyä, mun polvea vihlaisi ja muistin yhtäkkiä, kuinka paljon mulla harmittaa että se polvi on rikki - ja viimein raja ylittyi, pato murtui ja kohtaus vyöryi päälle. Onneksi se ei kestänyt kuin pari minuuttia, vaikka ne minuutit oli kyllä inhottavia (mietin vaan että haluan kuolla ja tuntui, ettei mikään voi viedä sitä ahdistusta pois). Tänä vuonna tosin aion oikeasti yrittää tehdä tuolle asialle jotain, ja teinkin kalenteriin pienen merkin tämän päivän kohdalle niin, että voin vähän seurata noita mun angstikohtauksia pidemmällä tähtäimellä. Jos ahdistuneisuudelle löytyy jotain säännönmukaisuutta, niin hoidan sen aiheuttajan pois :)

Mutta niin, nyt on hyvä olo. Oon taas oppinut nauttimaan arjen pienistä, ihanista asioista, ja oonkin tietoisesti järjestänyt itelleni sellaisia pieniä piristyksiä sinne tänne. Mun päivät alkaa esimerkiksi sillä, että herään iPadin herätyskelloon, jonka äänenä on kvaakkuva ankka. Ei mitään hajua miksi, mutta nauran sille joka aamu.

Ps. Geordie Shore...

23 kommenttia:

  1. Mikään, siis MIKÄÄN ei ole ahdistavampaa kuin se jos jokin vaate on hukassa! Vaikka tietää, että sitä ei tarttis edes moneen päivään, on se silti pakko löytää heti :D Monet itkupotkuraivarit on kadonneen vaatteen takia täälläkin eletty, ja luultavasti vaate on sitten kuitenkin löytynyt jostain pyykkikorista viiden minuutin sisään :D ja Amarillon ruoka on kyllä maailman parhainta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo älä viitti! Mutta ää ku ei ollu pyykkikorissakaan :( ja jep on se kyllä hyvää!

      Poista
  2. Tuo Shrimp Pocket on hyvääää! Ja kiva kuulla että pystyt asennoitumaan ahdistuskohtauksiisi noin terveesti, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu, trust me! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo vois kyllä ens kerralla kokeilla! Ja joo pakko yrittää :) oot mahti tyyppi <3

      Poista
  3. Voiii sinä pieni <3 oot ihana hihi laitanko sulle taas sinne starry eyesin facebookii viestiä jos ehittäis joskus tässä näkemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itte oot pikkupikku! :) joo voithan sie laittaa

      Poista
  4. Hei missä meijjän "treenaus"kuvat??:Ddd

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitan treenipostaukseen :)

      Poista
    2. Hei pittää mennä joku toinenkin kerta salille juoruaan?:D

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Mieki just luennolla ja nälkä kolkuttelee masussa :(

      Poista
  6. Vitsi kuin hyvän näköstä ruokaa!! :D Pakko ehkä käyä joku päivä syömässä ja pian :D

    VastaaPoista
  7. Mikä toi "Ps.Geordie Shore.."-juttu postauksen lopussa on?:D Luulin,että siinä olisi joku linkki tms?

    VastaaPoista
  8. Mun mielestä Geordie Shore on aika lame. :/ Mikään ei voita Jersey Shorea. :D Snookiiii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan hirveä :D En oo kyllä ollu mikään kauhea Jersey Shore fanikaan (yksi kirja tekee itsemurhan aina kun joku kattoo Jersey Shorea hahha) mutta kyllä se nyt ehdottomasti on parempi kuin Geordie

      Poista
  9. Toivottavasti ei tuu enää ahdistuksia tai muita inhottavuuksia.. :( Ihana kuitenkin lukea että sulla on onnellinen olo! Hyvä hyvä :) Itsekin teen aina öisin postauksia, hmph.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan :) Ja jep, mikä siinä on?? :D Yöllinen inspiraatio.. Haleja <3

      Poista
  10. Onko teijän yliopistolla salaattibaari?!?! Kuulostaa niiiin hyvältä, nam! Ja voi että, mun tekee jotenkin niin pahaa aina lukea, kun kirjotat noista sun ahdistusjutuista, kun oot niin söppänä, ettei sul pitäis tapahtua mitään pahaa! No olipa kliseisen kuuloista. Mutta kuitenkin, heh. Samalla on kuitenkin kyllä arvostettavaa, että jaat huonoakin oloa täällä, varmaan kuitenkin saat hyvää tsemppausta myös lukijoiltas:-) Jaksamista ja turhat stressit pois!

    VastaaPoista
  11. Heh, toi jonkun vaatteen katoaminen on kyllä niin rasittavaa ja itse olen erittäin äkkipikainen ihminen turhautuneena, mutta löytäessään etsimänsä fiilis on taas hyvä. Itse en tiedä henkilökohtaisesti paniikkikohtauksista mitään, paitsi vaan nähnyt. On se varmasti kauheeta ja haluaisin laukoa monia ohjeita, mutta en tiedä auttaako ne yhtään, kun ei ole kokemusta sen tunteesta. Varmasti se on kauheinta, vaikka kestääkin todella vähän, mutta kyllä sä pääset niistä yli. Sun pitää vain taistella sitä vastaan, joka haluaisi viedä sun kaikki voimat. Ei aina kaikki onnistu, mutta ikinä ei pidä luovuttaa. Saa itkeä ja riehua, mutta koskaan sen tuskan alle ei jäädä vaan täysillä eteenpäin, kyllä se paniikki jättää sut vielä rauhaan :D
    Mutta hienoa, että on nyt kaikki hyvin :)
    Kun itse en ole koskaan käynyt Amarillossa, niin mitä suosittelisit ns ensikertalaiselle? :)

    VastaaPoista
  12. Kävin Amarillossa tänään ja otin ton annoksen mikä sulla oli (bataattilohkoilla!) kun näytti niin hyvältä mutta ei ollu kovin hyvää :( Mutta en siis tietenkään sinua tästä syytä :DD

    VastaaPoista

SITE DESIGN BY RYLEE BLAKE DESIGNS